Sukupolvenvaihdos on tunteita ja yhteisiä tavoitteita

Sukupolvenvaihdos omistajuudessa ja johtajuudessa on prosessi, joka voi mennä monella tavalla pieleen. Yksi sukupolvenvaihdoksen onnistumisen edellytys on seuraavan sukupolven kyky ja halu jatkaa perheyritystä. Miten tähän voidaan vaikuttaa?

Keskustelua tavoitteista

Kiinalaiset tutkijat Jean S. K. Lee, Guozhen Zhao ja Feifei Lu esittelevät Family Business Reviewissä tutkimustaan, jossa he toteavat luopujan ja jatkajan yhdensuuntaisen tavoitteen perheyrityksen tulevaisuudesta edistävän jatkajan halukkuutta jatkaa perheyritystä. Eri sukupolvien on hyvä keskustella ja aktiivisesti kuunnella toisiaan, jotta voidaan yhteinen tahtotila.

Tutkimuksen mukaan samankaltaiset ajatukset ja tavoitteet liittyen perheyrityksen tulevaisuuteen lisäävät luopujan ja jatkajan välistä tiedon jakamista, keskinäistä luottamusta ja yhteistä päätöksentekoa. Luopujan on tällöin myös helpompi luopua.

Perheyritys osaksi identiteettiä

Yhteisen tavoitteen lisäksi perheyrityksen jatkuvuuden kannalta on olennaista, että jatkajat ovat tunnepohjaisesti sitoutuneet yrityksen jatkamiseen. He kokevat silloin psykologista omistajuutta yrityksestä. Yrityksestä muodostuu osa heidän identiteettiään.

Psykologista omistajuutta ei voi siirtää kuten osakkeita, eikä se synny pakottamalla. Psykologinen omistajuus perheyritykseen kasvaa sen myötä, kun jatkaja tutustuu siihen eri tavoin. Psykologista omistajuutta edistävät muun muassa nuorten projekti- ja kesätyöt, jotka tekevät yrityksen heille tutummaksi. Haltonin hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen toteaa Uudistuva perheyritys -kirjassa:

Kun lapset valmistuvat yliopistosta ja saavat elämänsä seuraavan vaiheen alkuun, heillä on mahdollisuus tulla firmaan töihin, mutta toistaiseksi ovat tehneet kesä- ja projektitöitä. Kaikki ovat katselleet vähän muuhun suuntaan uraansa. Olen todennut, että tämä on tässä olemassa, teidän pitää vain löytää oma intohimo.

Perheyrityksen jatkaminen vain velvollisuuden tunteesta ei ole hyväksi jatkajalle, eikä perheyritykselle. Jatkajan pitää olla kiinnostunut perheyrittäjyydestä ja motivoitunut sen toiminnan kehittämiseen.

Myönteisiä kokemuksia

Kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi perheen yhtenäisyys ja jäsenten kokemukset perheyrityksestä ja sen toiminnasta kytkeytyvät psykologisen omistajuuden kehittymiseen. Jos vanhemmat vain voivottelevat keittiön pöydän ääressä perheyrittäjyyden raskautta ja haasteellisuutta, niin jatkajapolvelle tuskin syntyy psykologista omistajuutta.

Kannattaa siis luoda myönteisiä mielikuvia perheyrittäjyydestä. Yhdessä perheyrityksessä äiti kysyi 5-vuotiaalta pojalta, mikä tästä tulee isona. Poika vastasi, että hän menee samaan paikkaan töihin kuin isäkin. Isä oli perheyrityksen toimitusjohtaja. Äidin kysyessä syytä poika vastasi: ”Siellä on niin hyviä keksejä.” Pienillä asioilla voi edistää sukupolvenvaihdosta!

Sukupolvenvaihdokseen on hyvä valmistautua ajoissa. Jatkajia ei löydetä, vaan heitä kasvatetaan!

Krista Elo-Pärssinen

Kirjoittaja KTT Krista Elo-Pärssinen toimii Perheyritysten liitossa johtavana asiantuntijana. Hän on julkaissut keväällä 2019 kirjan ”Uudistuva perheyritys – perhe, omistajuus ja liiketoiminta” yhdessä professori Jarna Heinosen kanssa.