Kauppakamarien joka toinen vuosi tekemä Pk-hallitusbarometri selvittää yritysjohtajien näkemyksiä pk-yritysten hallitustyöskentelystä. Uusimpaan, syksyllä 2023 julkaistuun kyselyyn vastasi lähes 800 yritystä, joista noin 42 prosenttia oli omistajayrittäjän tai -yrittäjien kokonaan omistamia. Yli viidesosa vastaajayrityksistä oli perhe- tai sukuyrityksiä.

Yli puolet pk-hallitusbarometriin vastanneista on suorittanut kauppakamareiden valtakunnallisesti järjestämän hallitustyötä kehittävän Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin, ja heistä yli puolet on suorittanut myös HHJ-tutkinnon. HHJ-kurssin suorittaneita on jo yli 15 000 ja tutkinnon suorittaneita lähes 7500. On palkitsevaa huomata, että HHJ-koulutuksen merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa muun muassa hallitustyön organisoinnin ja hallitustyön arvioinnin yleisyyden osalta. Havaittuja eroja voidaan pitää merkittävinä, sillä kurssin ja tutkinnon suorittaneita ja suorittamattomia on vastaajissa niin suuri joukko.

Hallitustyöosaamisen kehittämiselle on jatkossakin tarvetta, koska barometrin mukaan yli 40 prosenttia vastaajayrityksistä kokee hallituksen osaamisen riittämättömänä tulevaisuuden haasteiden kannalta. Pk-yrityksissä on reagoitu toimintaympäristön muutoksiin muun muassa lisäämällä riskienhallintaan, strategiatyöhön sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyä. Myös rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen sekä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden käsittely on lisääntynyt huomattavasti. Hallitus onkin suuri voimavara kriisitilanteissa, tulevaisuuden varmistamisessa ja kasvunluonnissa.

EK:n PK-pulssin ja kasvuyrittäjyyskatsauksen (kesä 2022) mukaan 36 prosentilla vastaajayrityksistä on hallitus, jossa on mukana yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Yli kolmanneksella näistä yrityksistä hallituksen merkitys johtamisessa ja kehittämisessä on kasvanut kriisien myötä, ja 60 prosentilla sen merkitys on pysynyt ennallaan. Hyvin pienessä osassa ovat yritykset, joissa kriisit eivät ole lisänneet hallituksen merkitystä.

HHJ-koulutuksiin osallistuvat hallitustyötä jo tekevät ja siitä kiinnostuneet henkilöt. Osallistujissa on yrittäjiä, omistajia, toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä, perheyrityksen edustajia, rahoittajia ja esimerkiksi kuntayhtiöiden hallitusjäseniä. HHJ-kurssin alussa kartoitetaan osallistumisen syitä ja monia motivoi luonnollisesti halu kehittää omaa hallitustyöosaamista, mutta myös halu kehittää yrityksen liiketoimintaa ja kasvua hallitustyön avulla.

HHJ-asiakkaille vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä kartoitettiin osallistumismotiiveja ja HHJ-koulutuksesta hallitustyöskentelylle saatua hyötyä. Valtaosa, lähes 80 % vastaajista (N 1379) ilmoitti HHJ-kurssille osallistumisen tavoitteeksi yrityksen kannalta ammattimaisemman hallitustyön ja lähes puolet haasteisiin vastaamisen hallitustyön kehittämisen avulla. Vastauksissa erottuivat myös roolien selkeyttäminen omistajan, toimitusjohtajan ja hallituksen välillä sekä kasvu ja kansainvälistyminen ja sukupolven vaihdokseen liittyvät motiivit.

Henkilökohtaisina motiiveina erottuivat oman osaamisen kehittämisen rinnalla myös varmuuden lisääminen ja oman markkina-arvon kasvattaminen hallitustyön tekijänä. Yrityksen hallitustoiminnan kehittäminen sekä erikseen mainittuina yrityksen liiketoiminnan kehittäminen ja kasvu nousivat myös henkilökohtaisina osallistumismotiiveina. 94,5 % vastaajista ilmoitti tavoitteensa toteutuneen HHJ-kurssin myötä.

Tyypillinen HHJ-kurssin osallistuja on yrittäjä, joka identifioituu EK:n yrittäjätypologian mukaan sitoutujaksi, jolle yritys on tärkeä osa identiteettiä. HHJ-kurssilla tällainen osallistuja usein kertoo, että heidän ”hallituksensa” muodostuu yrittäjästä itsestään, hänen vaimostaan ja perheen koirasta. Riippumattoman hallituksen jäsenen ottamista arastellaan, koska omia asioita ei haluttaisi avata ulkopuoliselle ja oma toiminta tuntuu niin pieneltä, että se tuskin kiinnostaa muita, saati aivan turhaan kalliiksi miellettyjä hallitusammattilaisia. Toisaalta omat voimat yrityksen kasvattamiseen eivät tahdo riittää, ja yrityksessä kuitenkin olisi kasvupotentiaalia. Riippumaton hallituksen jäsen ja toimiva hallitustyö voivat olla yrittäjälle suuri voimavara, jolla yritys paitsi säilyttää olemassaolonsa, myös kasvaa.

Tärkeän osallistujaryhmän muodostavat perheyrittäjät, jotka muun muassa pyrkivät säilyttämään yrityksen olemassaolon. Nuorempi sukupolvi hakee hallitustyökoulutuksesta paitsi ymmärrystä, myös apua perheyrityksen tulevaisuuden turvaamiseen. Kehittäjiksi yrittäjätypologian mukaan määrittyvät tavoittelevat jatkuvasti kasvua ja tehokkaampia toimintatapoja. Heillekin hallituskoulutus tarjoaa menestymisen avaimia, konkreettisia työkaluja ja verkostojen voimaa.

Yhä enemmän HHJ-koulutuksia suoritetaan myös siksi, että voidaan hallitustyön kautta auttaa erilaisia yrittäjiä ja yrityksiä selviytymään erilaisista murrostilanteista, uudistumaan ja luomaan kasvua. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat eri alojen asiantuntijat ja ulkopuoliset resurssit johdon tai yrittäjän tueksi. Osallistujien sukupuoli- ja ikäjakauma on suurentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja on ilo nähdä naisten ja nuorten osuuden kasvaneen. Monimuotoisuutta hallituksissa tarvitaankin!