Blogit

Käymme tällä hetkellä Suomessa ja koko maailmassa läpi todellista happotestiä. Yllättävään, nopeasti levinneeseen kriisiin on useassa mediassa viitattu mustana joutsenena, tuntemattomana uhkana. Eihän tällaista kukaan vuosi sitten olisi voinutkaan ennustaa. Yritystoiminta kantaa yhteiskuntaamme, ja terveydenhuollon resurssien ohella on ollut tärkeää turvata yritysten jatkuvuus tämän poikkeustilan aikana.

 

Yritystoiminnan jatkuvuus ja myyntikunto

 

Omistajanvaihdosbarometrissa 2018 yrittäjiltä kysyttiin, millä todennäköisyydellä yritystoimintaa voidaan jatkaa, jos yrittäjälle tapahtuisi jotakin. Varsinkin yksinyrittämiseen liittyvät riskit onkin usein tunnistettu. Nyt kysymyksiin voisi lisätä myös, millä todennäköisyydellä yritystoimintaa voidaan jatkaa, jos kassavirta tyrehtyy kahdeksi kuukaudeksi. Jos ensimmäiseen kysymykseen vastanneiden tulokset olivat huolestuttavia, uskon että seuraavaan kysymykseen vastaisi vieläkin useampi epäileväinen.

 

Yksi lääke yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tulevaisuudessa voi olla niin sanottu myyntikuntoon laittaminen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kiinnosta yrittäjää, jos ajatuksissa ei ole myydä yhtiötä lähiaikoina. Myyntikuntoon laittamisen sijaan voisikin puhua vaikkapa yrityksen neuvolakäynneistä, joissa katsotaan yrityksen kehittymisen kipukohtia ja turvataan liiketoiminnalle terve kasvualusta. Tuttuja ja tuntemattomia uhkia sekä mahdollisuuksia on hyvä käydä säännöllisesti läpi, samoin kuin yrityksen taloudellista tilannetta.

 

Eräässä paikallisessa yrittäjien aluejärjestössä on puhuttu yritysten vuosihuolloista – mikä mainio ajatus! Olisi tärkeää pitää yritys terveenä ja kehittymiskykyisenä, vaikkei yritystoiminnan myynti olisikaan ajankohtainen. Myyntikunto tulee kaupanpäällisenä, kun koko toimintaa ei tarvitse lähteä kääntämään myyntihalun yllättäessä. Yrityskauppaa suunnitellessa myynti halutaan usein tehdä heti, jolloin toimenpiteen vaatima aika tai kompromissit vaikkapa valuaation suhteen yllättävät myyjän yhtä usein kuin talvi autoilijat (paitsi kuluvana talvena Etelä-Suomessa, kun talvea ei saapunutkaan).

 

Yritystoiminnan säännöllinen kriittinen tarkastelu auttaa tunnistamaan, jos yrityksen taloutta on tarpeen tehostaa tai vakauttaa, jos ydinliiketoimintaan kuulumattomia osia kannattaa ulkoistaa tai hinnoittelua tarkistaa. Näin varmistat, että yritykselläsi on muutakin kuin tunnearvoa yrityksen myyntitilanteessa. Säännöllisellä huollolla myös yrityksen luottokelpoisuus säilyy. Puskurit antavat yritykselle aikaa reagoida.

 

Voiko koronasta seurata yhtään mitään hyvää?

 

Koronakriisi sen sijaan yllätti jokaisen. Kaikista akuuteimpaan hätään joutuivat yritykset, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tai jotka eivät olleet ehtineet kerryttää puskuria huonojen päivien varalle. Haasteita seuraa, jos yrityksen luottokelpoisuus oli heikko jo ennen kriisiä.  Tällöin puskurin turvaaminen haettavalla uudella lainarahoituksella voi olla vaikeaa. Yritystoiminnalta vaaditaan nyt ketteryyttä ja uusien toimintamallien löytämistä. Toimintamallien tunnistamiseksi ja kehittämiseksi Business Finland ja ELY ovat lanseeranneet avustuksia.

 

Eräs kehityskohde johon yritystoiminnan jatkajat ovat ensimmäisenä tarttuneet, on ollut digitalisaatio. Kuten Pekka Pesonen aiemmin blogikirjoituksessaan totesi, nyt useat toimialat ovat joutuneet digiloikan eteen. Tästä voi tulevaisuudessa olla paljon hyötyä. Kriisi pakottaa tarkastelemaan myös kulurakennetta, tehokkuutta ja toimitusketjuja ennennäkemättömällä tavalla, ja kriisistä selviytyvät yritykset voivatkin olla tulevaisuudessa entistä vahvempia. Uusista toimintamalleista voi hyvinkin tulla osa kriisin jälkeistä toimintatapaa, ja yrittäjä voi löytää myös piilotetun jalokiven. Näyttöjä on, että historian kriisiajoista ovat ponnistaneet myös useat menestystarinat.

 

Elisa Sipponen

Kirjoittaja on Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö, joka on erikoistunut omistajanvaihdoksiin.