Omistajanvaihdoskoordinaattorin matkassa

Yritysneuvojan arki on erityisen antoisaa ja avartavaa. Varsinainen neuvontatyö kun voi tapahtua monessa paikassa, moninaisin aikatauluin ja monella tavalla.

Arjessani olenkin todistanut ihmiselon iloja ja murheita laidasta laitaan. Yrittäjä Jethro Rostedt kertoi aikanaan todistaneensa asuntonäytöillään elämän ihmeitä syntymästä kuolemaan, ja lähellä nämä ovat olleet minullakin.

Olemme Satakunnassa toteuttaneet maksutonta neuvonta- ja koordinointipalvelua yli kuusi vuotta. Alusta saakka meille on ollut tärkeää palvella asiakasta hänen näkökulmastaan ja hänen odotuksensa ylittäen.

Koska aihe on arka ja sensitiivinen, on keskusteluja käyty perinteisempien neuvottelutilojen lisäksi niin saunanlauteilla kuin rock-festivaalin bajamaja-alueellakin. Unohtumattomia neuvotteluja olen käynyt aikanaan myös Satakunnan keskussairaalan synnytysosastolla. Niinä hetkinä, kun minua ei varsinaisesti kaivattu, kävin soittamassa kaksi puhelua. Kuten itse sairaalakäyntikin, ne johtivat uusiin ihmeisiin. En tiedä johtuivatko neuvottelujen nopeat etenemiset kiihtyneestä ja onnellisesta mielentilastani, mutta sinä päivänä ratkesi kaksi varsin merkittävää, onnistunutta omistajanvaihdosta.

Omistajanvaihdosprosessissa luottamus on ensiarvoisen tärkeää. Ensivaikutelman voi saada vain kerran, ja kerran käynnistyttyään käsittelyprosessi on vaarassa tyrehtyä milloin tahansa.

Siksi osapuolten rinnalla kulku ei voi rajoittua minuutilleen virka-aikaan tai sentilleen konttoritilan seiniin. Epämieluisa aihepiiri, varovainen puheeksiotto, ympäristön paine sekä yksilöllinen neuvontailmapiiri on huomioitava jokaisen, joka asiasta asiakkaan kanssa keskustelee. Onneksi omistajanvaihdosaikeista puhutaan nykyisin huomattavasti aiempaa avoimemmin, ja se on sitkeiden ja pitkäjänteisten toimenpiteiden ansiota. Esimerkiksi sähköiset kauppapaikat, Yrityspörssi edelläkävijänä, selkokieliset oppaat sekä käytännönläheiset herättelytapahtumat ympäri Suomen ovat avanneet uusia tapoja ottaa aihepiirin aikeet puheeksi.

Kuten matkoilla aina, eivät minunkaan reissuni ole sujuneet täysin kommelluksitta. Polkuja on ollut valittavana lukuisia. Joskus perille on löydetty helposti, joskus on eksytty ja käännytty takaisin. Joskus harvoin tie on ollut tasainen, useimmiten vähintään pomppuinen. On tärkeää muistaa, että jokainen matka avartaa, opettaa, kannattaa ja palkitsee. Vaikkei se aina siltä tuntuisikaan. Matka voi joskus tehdä sanattomaksikin, mutta lopuksi tekee matkan taittajasta tarinankertojan.

Matkani on ollut tähän mennessä ainutlaatuinen, ja kiitos siitä kuuluu kaikille mukana kulkeneille. Toivottavasti saan toimia oppaananne myös jatkossa!

 

Olli Annala