Mahdollisuuksien sukupolvi

Suomessa puhutaan aika-ajoin menetetyistä sukupolvista. Usein esimerkkinä on 90-luvun laman aikana nuoruuttansa viettänyt joukko, joka ei päässyt leivänsyrjään kiinni. Nytkin nuorisotyöttömyys on korkealla ja syrjäytymisvaarasta on totisesti syytä huolestua.

Nähtävissä on myös todellinen valopilkku, suorastaan Suomen mahdollisuus.

Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on nimittäin vahvistunut 2000-luvun aikana. Peräti joka viides 18–24-vuotias suomalaisnuori kertoo aikovansa perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa vain muutama prosentti ikäluokasta ajatteli näin. Kehitys on ollut huikea.

Tätä täydentää se, että Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan korkea-asteen opiskelijoista 21 prosenttia pitää yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona. Tällä tuloksella murramme myös vanhan myytin, jonka mukaan korkea-asteen opiskelijoita ei yrittäjyys kiinnosta.

Työmarkkinoille on siis tulossa ennätyksellisen yrittäjähenkinen ikäluokka samalla, kun sieltä on poistumassa suuri, pitkän päivätyön tehnyt yrittäjäpolvi. Meillä on todellinen nuorisoyrittäjyyden aalto nyt liikkeellä.

Tämä myönteinen kehitys perustuu muun muassa parantuneeseen asenneilmastoon – yhä useampi ymmärtää yritystoiminnan merkityksen hyvinvoinnin takaajana ja tarpeeton kateuskin on vähentynyt. Verotietojakin julkistaessa ”kateuskommentit” ovat minusta vähentyneet ja tilalle on tullut tervettä ihailua menestyviä yrittäjiä kohtaan.

Taustalla on paljon konkreettista tekemistä vaikkapa yrittäjyyskasvatuksen kanssa.

Siksi on syytä edelleen edistää hyviä yrittäjyyskasvatuksen malleja, kuten perus- ja toiselta asteelta tuttua Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa, joka on nyt Sitran tukemana pilotoinnissa myös useammassa korkeakoulussa. Pienetkin nuoruusvuosien kokemukset yrittäjyydestä näyttävät rohkaisevan jatkamaan yrittäjänuraa.

Suomen ei sovi jättää tätä tilaisuutta hyödyntämättä, vaan on kannustettava kiinnostuneita nuoria kohti yritystoimintaa. Samalla on tärkeää pitää huoli yrittäjyyden yleisistä edellytyksistä. Savupiippu-Suomen rakenteet työmarkkinoiden, verotuksen, sosiaaliturvan ja muun sääntelyn osalta vastaavat aina vain heikommin nuoremman polven työeetokseen. Meillä on raaka-aineet uuden yrittäjyys-Suomen rakentamiseen. Nyt tarvitaan toimiva resepti, jolla saamme leivottua kakun, josta riittää jaettavaa entistä useammalle.

Kun hallitus seuraavan kerran päivittää yrittäjyyteen liittyviä linjauksia, toivon näkeväni toimenpidepaketissa nipun toimia, joilla hyödynnetään tämä mahdollisuus – nuorten yrittäjyyshalukkuuden läpimurto.

 

Anssi Kujala

varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät