Sote-uudistus vauhdittaa yrityskauppoja hyvinvointialalla

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä tapahtuu niin paljon muutoksia, että alan ymmärtää, miksi osa mikro- ja pk-yrittäjistä on nostamassa kädet pystyyn ja laittamassa lapun luukulle.

Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä on lähes 19 000, joista alle 30 on suuria yrityksiä. Nämä yritykset työllistävät Suomessa lähes 70 000 henkilöä ja tällä hetkellä tuottavat 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan palveluista. Eli mistään pienestä joukosta ei ole kyse. Tässä kirjoituksessa hahmottelen toimintaympäristön muutoksia PESTE-jaottelun avulla. Jo tässä varoitan, että minulla on kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.

P = poliittiset päätökset

Yrittäjän toimintaa säätelevät monet erilaiset poliittiset päätökset (P). Kaikille yrittäjille yhteisten säädösten ja lakien lisäksi sosiaali- ja terveysalan yksityiseen yrittäjyyteen liittyy omia lupakäytänteitä ja valvontavelvoitteita, joihin on viime vuosina tullut vahvasti mukaan mm. omavalvontaan ja laatuun liittyviä velvoitteita. Poliittinen ohjaus on keskeistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Suomen hyvinvointivaltion yksi merkittävä hienous on pyrkimys tarjota tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille. Sote-uudistuksen sanotaan olevan välttämätön, koska nykyinen toimintamalli on liian kallis, tehoton ja eriarvoistava. Tämä poliittinen päätös vaikuttaa monella tavalla hyvinvointialan yrittäjän toimintaan. Muutokset tuovat paljon haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia.

E = talous (economy)

Tästä päästäänkin sopivasti talouteen liittyviin muutoksiin (E). Miten esimerkiksi lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut taataan kaikille kuntalaisille, kun rahaa on käytössä yhä vähemmän? Uudessa sote-mallissa kunnilta häviää näiden palvelujen järjestämisvastuu, jolloin nämä rahat ohjataan maakuntahallinnolle. Palvelut järjestetään joko maakunnan omana tuotantona tai sote-keskusten kautta. Nämä sote-keskukset ovat joko yksityisiä tai maakunnan omia liikelaitoksia.

Mihin asettuu tässä kentässä sote-alan mikro- ja pk-yrittäjä? Kuka päättää, ostetaanko vielä heidän palvelujaan ja miten asiakkaat ylipäätänsä ohjautuvat esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla lasten toimintaterapeutille, fysioterapiayritykseen tai yksityiseen lastensuojelun yksikköön. Kuka maksaa ja päättää jatkossa mistäkin sosiaali- ja terveyspalvelusta? Mitä tarkoittaa asiakkaan valinnanvapaus? Miten maksu- ja asiakassetelit toimivat ja mitä tarkoitetaan henkilökohtaisella budjetoinnilla?

Nämä taloudelliset muutokset edellyttävät yrittäjältä nyt oman liiketoiminnan strategian päivittämistä, palvelukuvausten kirkastamista sekä ansaintalogiikan ja hinnanmuodostuksen tarkistamista.

S = sosiaaliset verkostot

Muutokset yrittäjän toimintaympäristössä vaikuttavat myös yrittäjän verkostoihin ja sosiaalisiin suhteisiin (S). Enää ei tuttu kunnan sote-hankinnoista vastaava henkilö olekaan olemassa, vaan markkinointi tulee kohdentaa uusille maksajille ja yhä enemmän myös varsinaisille palvelun käyttäjille, jotta he voisivat oman valinnanvapauden ja henkilökohtaisen budjetin puitteissa valita nimenomaan tämän tietyn yrittäjän palvelut.

Kenen kanssa yrittäjän pitäisi jatkossa verkostoitua ja millaisia kumppanuuksia kannattaisi rakentaa? Yksi ratkaisu saattaisivat olla monialaiset yrittäjien verkostot, jotka rakentavat tietyille asiakasryhmille monipuoliset ja kattavat palvelut. Tämä verkosto voisi markkinoida palveluitaan useillekin eri sote-keskuksille ja erikoistua tietynlaiseen toimintaan. Uusi hankintalaki osaltaan muuttaa yrittäjän arkea, kun tuttu – toki ihan liian raskas ja monimutkainen – tarjouskilpailutusprosessi ei toistukaan neljän vuoden välein ja jo tutuksi tullut kunnan hankinnoista vastaava henkilö häviää. Kynnysarvoa nostettiin kohtalaisen paljon, ja palvelun ostaja voi ostaa kynnysarvon alittavat palvelut suoraan. Lisäksi tuli mukaan myös kohtuullisuuspykäliä, jolloin esimerkiksi yksittäisten asiakkaiden asumispalvelut voidaan järjestää suoraan sopivaa palvelua tarjoavan yrityksen kanssa. Miten nämä asiat muuttavat yrittäjän markkinointia ja verkostoja?

T = teknologiset muutokset

Tästä puolestaan päästään teknologisiin muutoksiin (T). Sote-alan yrittäjien on otettava aika hurja digiloikka, jotta pysyvät mukana. Kansalliseen potilasarkistoon (Kanta) liittyminen on välttämätöntä niille yrittäjille, jotka ajattelevat tekevänsä yhteistyötä sote-keskusten asiakkaiden kanssa. Tämä edellyttää sähköistä potilasarkistoa ja rakenteellisen kirjaamisen osaamista. Kantaan tulisi liittyä kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Muutoksessa mukana pysyminen edellyttää palvelujen markkinointia ja some-kanavien haltuunottoa. Jotta me asiakkaat osaisimme valita itsellemme juuri se sopiva palveluntuottaja, tulee useille yrittäjälle paineita uudistaa vähintäänkin kotisivut, joiden kautta yrityksen erityisosaamisen ja ainutlaatuisuus tulee esille. Pitäisikö yrittäjien rakentaa systemaattisesti yritykselleen omanlainen brändi?

Miten yrittäjät voisivat tehostaa ja uudistaa palvelujaan vastaamaan asiakkaiden odotuksia. Yrittäjillä on paineita tarjota yhä joustavampia palveluja, jopa iltaisin ja viikonloppuisin. Miten yrittäjät osaavat jatkossa ottaa käyttöön erilaiset teknologiset etäterapian ja -ohjauksen mahdollisuudet ja muut uudet terveysteknologian välineet? Olisiko järkevä ottaa käyttöön sähköinen ajanvaraus tai järjestää vaikka omaan asiantuntijuuteen liittyviä webinaareja yhteistyökumppaneille ja asiakkaille?

E = ekologisuus ja kestävä kehitys

Kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen (E) liittyvät muutokset tuntuvat ensin vieraalta näkökulmalta. Jos tällä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta, asia onkin hyvin keskeinen. Muutostahan perustellaan nimenomaan tehokkaammilla palveluilla ja sillä, että kansalaiset saisivat riittävän ajoissa tarvitsemansa palvelun eikä heitä juoksutettaisi luukulta toiselle. Siinä mielessä keskus, jonka yhden oven kautta hoituisi oikeasti sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, olisi hieno asia.

Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus on monimutkainen asia. Aina ei asiakkaan mielestä mukavin asia ole tutkitusti vaikuttavin. Kuntoutuminen on yleensä aika työlästä ja tarkoittaa usein sinnikästä ja pitkäjänteistä harjoittelua. Kuka jatkossa ohjaa asiakasta valitsemaan sellaisen palvelun, joka perustuu tutkittuun näyttöön? Yrittäjien on osattava kertoa palvelujensa vaikuttavuudesta muillekin kuin toisille ammattilaisille. Toisaalta tämän kautta voisi sosiaali- ja terveyspalveluihin tulla enemmän asiakkaalle mahdollisuuksia ottaa kantaa, osallistua ja tulla kuulluksi.

En ihmettele että yrittäjiä tilanne hirvittää, mutta tieto ja verkostoituminen tässä asiassa helpottavat. Eri paikkakunnilla on syntynyt verkostoja ja kumppanuuksia, ja käynnissä on useita hankkeita. Pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella on meneillään Hyvinvointiyritykset kiertoon -hanke, joka järjestää erilaisia seminaareja, työpajoja ja koulutuksia liittyen yritysten kunnossa pysymiseen ja autetaan tarvittaessa omistajanvaihdoksissa. Näihin tilaisuuksiin ovat lämpimästi tervetulleita myös omaa yritystoimintaa suunnittelevat ja hyvinvointiyrityksen ostamisesta kiinnostuneet.

Lisätietoja:

Ulla Vehkaperä, projektipäällikkö
Hyvinvointiyritykset kiertoon -hanke, EAKR, 6Aika
www.hyvinvointiyritys.com