Blogit

Jo useamman viime vuoden jatkunut hyvä aktiivisuus varsinkin keskisuurten ja suurempien PK-yritysten yritysjärjestelyissä jatkui myös vuonna 2019. Huomion arvoista on, että pääomasijoittataustaisten ja teollistaustaisten yritysjärjestelyjen keskinäinen jakauma noudatti edelleen vuonna 2018 vallinnutta suuntaa. Myös vuonna 2019 tehtiin enemmän teollisia yritysjärjestelyjä, eli niitä, joissa yritys ostaa toisen toimivan yrityksen. Näin on siitä huolimatta, että pääomasijoittajat – niin Venture Capital- kuin myös Buyout & Growth (PEF) -toimijat – ovat olleet hyvin pääomitettuja, ja niillä on sijoituskapasiteettia tarvittaessa käytettävissä.

Yritysjärjestelyjen arvostuskertoimet toimivilla tasoilla

Hyvä vire PK-sektorin yritysjärjestelyissä on jatkunut huolimatta kansainvälisen talouden ja politiikan Suomeenkin heijastuneista vaikutuksista. Rahoitus- ja korkomarkkinat ovat edelleen merkittävästi tukeneet jatkunutta yritysjärjestelymarkkinan aktiivisuutta. Yleinen korkotaso on historiallisen alhainen ja rahamarkkinat ovat erittäin likvidit. Rahamarkkinoiden tilanteesta huolimatta rahoittajille ja yritysjärjestelyiden muille osapuolille tärkeät arvostuskertoimet ovat pääosin säilyneet varsin terveillä tasoilla. Laajoja tai merkittäviä kertoimien nousuja ei juurikaan ole koettu. Toki tietyillä toimialoilla, kuten terveydenhoito- tai ICT-aloilla kertoimet ovat olleet korkeammalla tasolla. Ne peilaavat enemmänkin tulevien vuosien kasvu- ja kannattavuusodotuksia.

Vuoden 2020 ensimmäisten kuukausien myötä vaikuttaa siltä, että PK-yritysten yritysjärjestelymarkkina jatkaa toimivana ja aktiivisena myös tänä vuonna. Tämä toki edellyttää, ettei mikään merkittävä talouden häiriötekijä aiheuta epävarmuutta yritysjärjestelyjen eri osapuoliin.

Suomesta jo enenevässä määrin muihin maihin

Myös vuonna 2019 PK-yritysten järjestelyt olivat edelleen vahvasti Suomi-vetoisia eli suomalainen pääomasijoittaja tai yritys osti suomalaista yritystoimintaa ja -osaamista. Toimimme Nordeassa myös pohjoismaisesti, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että suomalaiset PK-yritykset ja pääomasijoittajat tekevät yhä enemmän myös niin sanottuja cross-border -järjestelyjä. Niissä suomalaiset yritykset ja pääomasijoittajat toimivat etenkin pohjoismaisissa järjestelyissä ostavana tahona.

Tällä tavoin suomalaiset PK-yritykset vahvistavat merkittävästi toimintamahdollisuuksiaan: yhä useammin kannattavaan kasvuun ei enää riitä pelkästään Suomessa toimiminen. Liiketoiminnan muihin maihin ”skaalaaminen” asettaa toki yrityksen toimivalle johdolle uusia vaateita, joihin on syytä varautua jo hyvissä ajoin ennen yrityskauppoja.

Yrittäjyys työllisyysasteen avaintekijä

Haasteena ovat kuitenkin edelleen tulevien vuosien noin 40 000 – 50 000 pääasiassa keskisuuren ja varsinkin sitä pienemmän suomalaisten PK-yritysten omistajanvaihdokset, joissa jo pitkän päivätyön tehneet yrittäjät pyrkivät löytämään yritystoiminnalleen jatkajaa. Tähän niin sanottuun re-startup -toimintaan tulisi saada samanlainen innostus ja imago, joka uutta yritystoimintaa käynnistävien kasvuyritysten ympärille Suomessa on nyt onnistuttu luomaan.

Onneksi tätä Suomen työllisyydenkin kannalta erittäin tärkeää PK-yritysten omistajanvaihdosten haastetta on viime aikoina monin tavoin tuotu esille, ja siihen on pyritty kehittämään erilaisia ratkaisuja. Omistajanvaihdosfoorumi on hyvä esimerkki yhteistyöprojektista, jossa on monipuolisesti mukana keskeisiä elinkeinoelämän toimijoita. Tärkeä tekijä on myös yrittäjyyttä Suomessa tukeva yrittäjyyskoulutus. Aihepiirin opetusta olisi syytä lisätä jo ihan varhaisessa koulutuksessa. Nordea on asiaa edistääkseen ollut mukana esimerkiksi peruskouluille suunnatuissa Yrityskylä-toiminnassa.

Työtä PK-yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi on systemaattisesti jatkettava, sillä tulevina vuosina tarve omistajanvaihdoksiin tulee selvästi kasvamaan. Näissä yrityksissä jo olevaa osaamista ja työpaikkoja ei ole varaa menettää.

 

Markku Fränti

Head of Corporate Advisory & CRA

Nordea, Business Banking Finland