Blogit

Korkeakoulun opiskelijan pakollisissa, ehkä hänelle ainoissa, yrittäjyysopinnoissa ei yleensä käsitellä olemassa olevan yrityksen jatkamista yhtenä yrittäjyyden uravaihtoehtona. Yleisimpänä oppimistehtävänä on uuden omaan ideaan perustuvan yrityksen ideointi ja liiketoimintasuunnitelman tekeminen. Tällaisessa tehtävässä ei toimintaympäristöä eikä kilpailija- ja markkina-analyyseja mietitä riittävästi. Opiskelijan ideoima yritys jää helposti leijumaan omana kuplanaan eikä kiinnity olemassa oleviin realiteetteihin.

Joissakin korkeakouluissa innokkaimmilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin yrityshautomoihin oman yritysidean eteenpäin viemiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) ohjelmat, joissa opiskelijat perustavat oikealla rahalla toimivan NY-yrityksen. Erityisen paljon julkisuutta ovat saaneet opiskelijoille suunnatut startup-ohjelmat, jotka omalta osaltaan ovat hienosti lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Kaikissa näissä tavoitteena on perustaa uusi yritys.

Kun opiskelija tekee yrittäjyysopintoihin liittyvän oppimistehtävän jo olemassa olevan yritykseen liittyen, tulevat realiteetit ja toimintaympäristö väistämättä huomioitua. Jos opiskelija jatkaa yrittäjyysopintoja tai opiskelee esimerkiksi tradenomiksi, tehdään tällaisia liiketoiminnan kehittämistehtäviä liiketoiminnan eri näkökulmista.

Hämmästyttävän vähän näissä oppimistehtävissä opiskelijoita ohjataan miettimään, miten he jatkaisivat yrityksen toimintaa tai miten he itse voisivat ostaa jo olemassa olevan yrityksen. Miten vanha yritys saisi uuden elämän omistajanvaihdoksen kautta? Tällaisesta omistajanvaihdoksesta Suomen Yrittäjät on alkanut lanseerata opiskelijamaailmaan sopivaa käsitettä: restartup.

Restartup-teema yrittäjyysopintoihin

Yksi syy olla käsittelemättä omistajanvaihdosteemaa yrittäjyysopinnoissa saattaa olla opettajien tiedon ja osaamisen puute. Useiden tutkimusten mukaan yrityskaupan kautta yrittäjäksi ryhtyminen on kestävämpi vaihtoehto kuin uuden yrityksen perustaminen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa, ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 77 prosenttia.

Aihe olisi myös yhteiskunnallisesti tärkeä, koska Suomessa on lähivuosina eläköitymässä suuri määrä yrittäjiä, joilla ei ole tiedossa jatkajaa yritykselleen. Pahimmassa tapauksessa toimiva yritys lopettaa toimintansa kokonaan. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa on ikääntymisen vuoksi omistajanvaihdoksen edessä noin 6000 yritystä.

Omistajanvaihdoksia ei käsitellä opiskelijoiden yrittäjyyskursseilla ehkä sen vuoksi, että ajatellaan, ettei opiskelijalla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia ostaa jo olemassa olevaa yritystä. Ilmeisesti heti ajatellaan isoja yrityskauppoja eikä muisteta, että Suomessa peräti 93,4 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä, joissa on alle 10 työntekijää. Näiden yritysten myyntiarvo ei välttämättä ole kohtuuton, ja rahoitus saattaa olla järjestettävissä. Esimerkiksi Finnvera on viime vuosina rahoittanut yhdessä pankkien kanssa yhä enemmän yrityskauppoja. Lainan ottaminen ja omarahoituksen järjestäminen voivat tuntua valtavan isoilta asioilta, mutta uuden yrityksen perustaminen vaatii myös taloudellisia investointeja ja riskinottoa.

Hinta on vain yksi asia. Osaamista tarvitaan myös siihen, miten yrittäjä pystyy luopumaan yrityksestä ja miten jatkaja pystyy vakuuttamaan asiakkaat ja työntekijät uutena yrittäjänä. Merkittävää on, miten jatkaja ottaa yrityksen haltuun ja kuinka suunnitelmallista yrityksen jatkaminen on.

Jatkajan aikaisempi yrittäjyyskokemus ja toimialan tuntemus helpottavat yritysoston onnsitumista. Useilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on aikaisempi ammattitutkinto ja pitkä työkokemus. Jos vielä opintojen aikana nämä opiskelijat voisivat tehdä erilaisia oppimistehtäviä ja työharjoitteluja tulevassa yrityksessään, saada ohjausta opettajilta ja muilta yritysneuvojilta, voisi opiskelijasta hyvinkin tulla yrittäjä omistajanvaihdoksen kautta. Näin on tapahtunutkin Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää hyvinvointialan omistajanvaihdoksia yhdessä alan yrittäjien, potentiaalisten jatkajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa jatkamme vielä vuoden teeman käsittelyä ja hyvinvointialan yritysten omistajanvaihdosten tukemista ja prosessin selvittämistä. Onnistuneista omistajanvaihdoksista tuotamme opetusmateriaalia. Kannustamme ottamaan restartup-teeman mukaan yrittäjyysopintoihin.

 

Ulla Vehkaperä

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa, joka on pääkaupunkiseudulle ja Oulun alueelle kohdistuva EAKR-hanke hyvinvointialan omistajanvaihdosten tukemiseksi ja potentiaalisten jatkajien löytämiseksi.