Korona näkyy neljännessä omistajanvaihdosbarometrissa

Neljäs valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri on toteutettu Omistajanvaihdosfoorumin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kyselyyn vastasi 2 333 yrittäjää, joista 1 288 oli yli 55-vuotiaita ja 1 045 tätä nuorempia. Yleiskuva omistajanvaihdosnäkymistä on mennyt jonkin verran negatiivisempaan suuntaan kolmen vuoden takaiseen barometriin verrattuna. Pääsyynä tähän ovat, että yrittäjät ovat entistä ikääntyneempiä ja koronapandemia on myös vaikuttanut näkymiin.

 

Lopettamista suunnittelevien yritysten osuus noussut ja omistajanvaihdokseen tähtäävien laskenut

 Suomen yrittäjäkenttä ikääntyy. Suomessa on noin 74 000 yrittäjää, jotka ovat iältään 55-74-vuotiaita. Yrittäjällä on neljä vaihtoehtoista tapaa luopua yritystoiminnasta. Yli 55-vuotiaista yrittäjistä 44 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana (46 % vuonna 2018) eli myyntiin olisi tulossa noin 32 000 yritystä. 20 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen (24 % vuonna 2018) eli 11 000 yritystä halutaan siirtää perheen sisältä löytyvälle jatkajalle. 25 prosenttia uskoo yritystoiminnan päättyvän kokonaan (22 % vuonna 2018). Liiketoiminnan lopettamisuhan alla on siis 25 000 yritystä, mikä on 3 500 suurempi luku kuin vuonna 2018. Yhdeksän prosenttia arvioi jatkajan löytyvän nykyisten omistajien joukosta (7 % vuonna 2018). Yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen tähtäävien yrittäjien lukumäärä on noin 4 500 pienempi kuin vuonna 2018.

 

Ikääntyminen ja korona vaikuttavat heikentyneeseen näkymään

Yrittäjäkunta on entistä ikääntyneempää. Tässä barometrissa oli seitsemän prosenttiyksikköä enemmän yli 66-vuotiaita vastaajia kuin vuoden 2018 barometrissa ja keski-ikä oli noussut yhdellä vuodella. Tämä näkyy myös siinä, että peräti 55 % vastaajista aikoo luopua yrityksestään tulevan kolmen vuoden aikana. Ikääntyminen on tuonut myös realismia entistä useammalle yrittäjälle sen suhteen, että kaikki yritykset eivät mene kaupaksi. He ovat tehneet oman ratkaisunsa ja vähentäneet panostamista yrityksensä kehittämiseen ja ajavat yritystään vähitellen alas tavoittelematta edes sen myymistä.

Korona on vaikuttanut luopumisajankohtaan noin viidesosalla ja jatkuvuusnäkymiin 40 %:lla. Luopumisajankohta on aikaistunut 11 %:lla ja myöhentynyt 10 %:lla. Vastaavasti yrityksen jatkuvuusnäkymiin omistajanvaihdosten suhteen korona on vaikuttanut 21 %:lla negatiivisesti ja 17 %:lla positiivisesti. Kaikkiaan korona oli vuonna 2020 vaikuttanut 49 %:lla liikevaihtoon negatiivisesti ja 16 %:lla positiivisesti.

 

Strateginen suunnittelu tuo resilienssiä koronan kaltaisessa tilanteessa

Merkillepantava tulos oli, että mikäli yrityksen strategisen suunnittelun taso on matala, suunniteltu luopumisajankohta on aikaistunut. Strateginen suunnittelu tuo mukanaan yleensä kauaskantoista tulevaisuuden näkymää ja kokonaiskuvaa sekä parantaa kykyä hahmottaa yrityksen ja sen toimintaympäristön suhdetta, jolloin kyky reagoida ja suhteuttaa tilannetta sekä nähdä pidemmälle on parempi. Mikäli tällaista suunnittelua ei ole, koronapandemian kaltainen yllättävä tilanne tuo ehkä helpommin tunteen, että omat voimavarat eivät riitä.

 

Yrittäjän yllättävä sairastuminen tarkoittaisi erittäin merkittäviä ongelmia suurimmalle osalle yrityksistä

Vastaajia heräteltiin vuoden 2018 barometrin tapaan miettimään, kuinka hyvin yrityksen toiminta voisi jatkua, mikäli yrittäjä joutuisi äkillisesti luopumaan yrityksestä juuri nyt vaikkapa onnettomuuden tai vakavan sairauden takia. Jo kolme vuotta sitten tulos oli huolestuttava ja se oli entisestään heikentynyt. 57 % vastaajista arvioi, että yrittäjän äkillisellä poistumisella olisi yrityksen toiminnan jatkamiseen erittäin merkittäviä tai merkittäviä ongelmia. Merkillepantavaa oli, että kun tulos kolme vuotta sitten oli huomattavasti positiivisempi nuorempien vastaajien kannalta, nyt tilanne oli myös heidän osaltaan lähes yhtä karu. Ehkä korona on vaikuttanut tähänkin ja tuonut myös nuoremmille yrittäjille lähemmäksi sen ajatuksen, että joku täysin yllättävä tilanne voi tulla kenelle tahansa eteen. Perheyrityksissä tilanne koettiin parempana samoin kuin portfolio- tai sarjayrittäjien kohdalla eli näissä vastuuta on jakaantunut useammalle henkilölle.

 

Kauppatieteiden tohtorit Elina Varamäki, Anmari Viljamaa, Juha Tall ja Sanna Joensuu-Salo Seinäjoen ammattikorkeakoulusta