Kehitysyhtiöt totetuttavat kuntien elinvoimapolitiikkaa

Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, jokapäiväiseen jalkatyöhön, pitkiin asiakassuhteisiin, osaamiseen ja kuntaomistajien mandaattiin. Yhtiöt ovat alueen kilpailukyvyn kehittämisen keskiössä kuntien elinvoimapolitiikan toteuttajina ja kasvun moottoreina.

Pohjimmiltaan kehitysyhtiö kohtauttaa alueen toimijoita yhteisessä kehitystyössä, pohtii tulevaisuuden suuntaa ja kerää verkostoja. Kehitysyhtiö tekee omin voimin paljon, mutta vielä enemmän se vivuttaa yhteistä toimintaa seudun elinvoiman vahvistamiseksi kolmessa perustehtävissään yrityskehityksessä, toimintaympäristön vahvistamisessa ja aluemarkkinoinnissa.

Oli taloudessa nousu- tai laskukausi, SEKES-lasien läpi julkista talouskeskustelua seuraavana siinä toistuu yksi teema: pk-yritysten uudistuminen, kasvu, innovaatiot ja näiden edistäminen – elinvoiman luominen. Kehitysyhtiöt tekevät tätä kaikkea päivittäisenä, vaikuttavana, käytännöllisenä työnä.

Tarve kehitysyhtiötoiminnalle on jatkuva ja akuutti. Kysyntää on johdetuista prosesseista, alustoista, verkostoista – siitä myllystä, jolla ideoita jalostetaan ja liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöä kehitetään katsomalla hieman pidemmälle.

Yritysten menestyminen perustuu usein onneen ja sattumaan. Kuitenkin on olemassa perusasioita, jotka osaamalla sattuman osuutta pienennetään ja onnistumisen todennäköisyyttä lisätään. Tämä on sitä, mitä kehitysyhtiöiden SEKES-verkosto yhteistyökumppaneineen tarjoaa. Kehitysyhtiöiden vahvuus on siinä, että muutosten paineessa ne hakevat sopivan muodon kulloiseenkin ympäristöön menettämättä perusideaansa. Perustoimintaa ovat yrityskehitys, toimintaympäristön kehitys sekä mahdollisesti aluemarkkinointi.

Suunnitteilla oleva kasvupalvelu-uudistus on pohjimmiltaan työ- ja elinkeinoministeriön nykyisten elinkeinopalvelujen uudelleenorganisointia järjestäjä-tuottajamallilla toimivaksi. Se ei tuo uutta rahallista tai muuta resurssia elinkeinokehitykseen. Kasvupalvelu-uudistus korostaa kehitysyhtiöiden roolia paitsi oman elinvoimatehtävänsä toteuttajana kuntaomistajan rahoituksella. Yhtiöt ovat myös yritysyhdyspinta, joka välittää yrityksille maakunnan ja valtakunnan kasvupalveluja, mukaan lukien Team Finland- ja suunnitteilla olevat Business Finland -palvelut.

Kehitysyhtiöllä on myös organisatorisesti annettavaa alueelle. Kehitysyhtiön hallitus on parhaimmillaan toimielin, jossa alueen elinkeinoelämä, hallinto ja poliittinen päätöksenteko pystyy yhteistä, osakeyhtiölain mukaista hallitustehtävää toteuttaessaan laajasti keskustelemaan ja valmistelemaan aluetta hyödyntäviä asioita. Keskustelua voidaan käydä eri kulmalla kuin poliittisilla foorumeilla ja hakea nimenomaan yhteistä näkemystä ja uusia yhteisiä aloitteita.

SEKES – verkosto

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n 45 jäsenyhtiötä ja niiden noin 800 yrityskehityksen ammattilaista ovat kattavin yrityskehitystyötä tekevä verkosto Suomessa. SEKES-yhtiöt työskentelivät vuonna 2016 syvemmin noin 32 000 yrityksen kanssa, ja kontakteja oli kaikkiaan yli 100 000.

 

Jaakko Helenius

Kirjoittaja on Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n toiminnanjohtaja Jaakko on työskennellyt aiemmin mm. toimitusjohtajana Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKELissä, Helsinki Business And Science Parkissa sekä Polttimo Yhtiöt / Oy Maltax Ab:ssä