Pörssilistaus vaihtoehtona − sisäpiiritietoa listautumisesta

Pörssilistautumiset ovat säännöllisesti uutisotsikoissa. Väitetään myös, että listautuminen on Suomessa vaikeaa. Useassa listautumisprosessissa mukana olleena voin sanoa, että näin ei ole. Listautuminen vaatii toki panostusta, mutta samalla tavalla muutkin yritysjärjestelyt teettävät paljon työtä. Projektia helpottaa huomattavasti, jos käytettävissä on riittävästi aikaa sekä osaavat yhteistyökumppanit ja neuvonantajat. Kiireellä ei tule kuin… no tiedätte kyllä mitä.

 

Mikä muutos koetaan haastavimmaksi?

Mikä sitten listautumiseen valmistautumisessa koetaan haastavaksi? Kysyin tätä jokin aika sitten eräältä kollegaltani, joka on aiemmin toiminut talousjohtajana Helsingin päälistalle listautuneessa yrityksessä. Oletin, että vastaus liittyy IFRS-kirjanpitostandardeihin tai sijoitusesitteen kirjoittamiseen. Mutta vastaus olikin yllättävä: haastavin ja aikaa vievin asia on kulttuurimuutos, joka tulee sisäpiirilainsäädännön mukana. Olisiko kyseisen yhtiön toimitusjohtajan vastaus kysymykseen ollut sama? En tiedä, mutta se on hyvin mahdollista.

Listautuminen tuo aina mukanaan yhtiön toimintaan vaikuttavia merkittäviä muutoksia, olkoon listana sitten Firsth North tai Nasdaq Helsinki. Päälistalle meno tarkoittaa yhtiölle usein työläimpiä konkreettisia muutoksia, jotka koskevat tilinpäätösstandardeja sekä raportoinnin ja ennustamisen prosessien kehittämistä. Kaikille listautujille yhteisiä ovat kuitenkin muutokset, jotka koskevat sisäpiirisäädösten noudattamista.

 

Mitä kaikkea sisäpiiritiedolla tarkoitetaan?

Sisäpiiritieto määritellään Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa MAR:ssa. Määritelmän mukaan sisäpiiritiedolla tarkoitetaan ”täsmällistä, julkistamatonta tietoa, joka liittyy liikkeeseenlaskijaan tai rahoitusvälineeseen, ja jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen tai siihen liittyvän rahoitusjohdannaisen hintaan”.

Sisäpiiritiedon ilmaiseminen on pääsääntöisesti kielletty. Sisäpiiritietoon liittyvät säädökset voivat aiheuttaa yhtiön kulttuurissa ja prosesseissa muutoksia ja rajoituksia, joiden vaikutuksia voi olla etukäteen vaikea tunnistaa ilman perusteellista olemassa olevien toimintamallien läpikäyntiä:

  • Myyntipalavereissa ei voi enää kertoa koko yrityksen myyntiä, vaan esimerkiksi ainoastaan oman tiimin luvut.
  • Kuukausiraportin lukuja ei voi jakaa koko henkilöstölle tai perheelle.
  • Yhtiön tuloksen kommentointi pidetään tiukasti vain sovittujen henkilöiden vastuulla eikä siitä lörpötellä saunaillassa kavereiden kesken. Niiden, joilla tätä kommentointioikeutta ei ole, täytyy oppia vastaamaan, että ”valitettavasti en voi kommentoida”. Näin tulee vastata, vaikka tekisi kovasti mieli kertoa yrityksen huipputuloksesta tai uudesta merkittävästä asiakkuudesta, jonka voittamisessa on ollut mukana.

 

Kulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja sitoutumista

Tarkkaan ottaen kysymys voi olla siitä, että henkilöiltä, jotka ovat tottuneet jakamaan tai saamaan paljon tietoa, joudutaan poistamaan niin sanottu saavutettu etu. Tieto on valtaa − ja tämä muutos voikin aluksi aiheuttaa närkästystä. Useimmille kuitenkin lain määräykset riittävät rationaaliseksi perusteluksi. Järjen lisäksi uusiin toimintatapoihin vaaditaan myös henkilökohtaista sitoutumista. Muutoksen tiedostaminen on eri asia kuin käytäntö, jonka oppii vain harjoittelemalla. Jokainen henkilö, jota muutos koskee, joutuu muuttamaan omaa käytöstään.  Se ei tapahdu hetkessä ja sen vuoksi on tärkeää varata riittävästi aikaa organisaatiossa tapahtuvaan kulttuurimuutokseen.

Ulkopuoliset voivat auttaa prosessissa

Konkareillekin sattuu virheitä silloin tällöin, tällaisesta kerrottiin esimerkiksi Ponssen perustajasta Einari Vidgrenista kertovasta kirjassa (vahva lukusuositus). Finanssivalvonta muistaa sitten varmasti, jos pieleen mennään, ja rapsuthan siitä tulee.

Sisäpiiriasioiden huolelliseen hoitamiseen tarvitaan ulkopuolista apua muun muassa dokumentoinnissa, ohjeistuksessa ja koulutuksessa. Listayhtiön tulee ylläpitää tietoja ja taitoja, ja on hyvä olla jokin taho, jolta voi tarvittaessa kysyä asioita. Myös Nasdaq antaa koulutusta listautumista suunnitteleville yrityksille. On heidänkin etujensa mukaista, että listautuvat yritykset osaavat nämä seikat. Suosittelen siis myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkimaan listautumista ennakkoluulottomasti yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona – yrityksen kokohan ei sinällään ole este, ja apua prosessiin löytyy vaikka Deloittelta.

 

Kirsi Vuorela

Deloitte

Director, Transaction Services