Blogit

Yrityskaupat – varsinkin ulkomaille – herättävät aika ajoin laajaa huomiota. Kuka saa hyödyn myydyistä yrityksistä? Karkaako osaaminen ulkomaille? Siirtyvätkö julkista rahoitusta saaneen yrityksen innovaatiot muiden kuin Suomen hyödyksi?

 

Yritysostot ovat osa yritysten globaalia sijaintipaikkakilpailua. Tämä koskee tuotannollisia investointeja ja myös yritysten muita toimintoja, kuten t&k-investointeja ja pääkonttoritoimintoja. Yritykset voivat siirtää pääkonttorinsa tai koko yrityksen maasta toiseen (Ali-Yrkkö et al., 2017). Yritykset hakevat yritysostoilla myös vahvistusta omiin arvoverkostoihinsa, jotta ne pärjäisivät entistä paremmin globaalissa kilpailussa.

 

Mitä tutkimus sanoo yritysostojen vaikutuksista Suomeen?

Vuonna 2016 Tekesissä tehtiin selvitys, joka kohdistui Tekesin rahoittamiin pk-yrityksiin, jotka on myyty vuosina 2007 – 2011 ja joissa yli 50 prosenttia yrityksen omistuksesta siirtyy ostajalle. Aineistoon kuului noin 250 teknologia- ja osaamisintensiivistä pk-yritystä, joiden taloudellisten tunnuslukujen muutosta tarkasteltiin kolme vuotta ennen yritysostoa ja kolme vuotta myynnin jälkeen. Tilastoanalyysin perusteella kolme vuotta yritysoston jälkeen yritykset olivat menestyneet erityisen hyvin: ostettujen pk-yritysten liikevaihto oli kasvanut keskimäärin 40 prosenttia, palkansaajien määrä 20 prosenttia, jalostusarvo 20 prosenttia ja vienti jopa 300 prosenttia. Huimat luvut perustuivat muutaman yrityksen – noin 10 %:n – erittäin nopeaan kasvuun yritysoston jälkeen. Yrityshaastatteluiden mukaan ostettavat yritykset hakevat yritysostoilla usein taloudellisia resursseja ja vakautta kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Haittapuolena ostettavalle yritykselle on yrityskaupasta seuraava itsenäisyyden ja päätösvallan väheneminen. (Peltopakka et al. 2016).

 

Aikaisemmista tutkimuksista voidaan havaita, että ulkomaisten suorien sijoitusten lisääntymistä ovat edesauttaneet muun muassa panostukset teknologian ja osaamisen kehittämiseen sekä suuryritysten pyrkimys vahvistaa ydinosaamisalueitaan. Ulkomaalaisomisteisten teollisuusyritysten toiminta Suomessa on selkeästi keskittynyt osaamisintensiivisille aloille ja ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat usein hyötyneet monikansallisen konsernin toiminnasta mm. teknologiavirtojen ja rahoitusmahdollisuuksien kasvun kautta 1990-2000-luvuilla. Lisäksi vientiä on pystytty kasvattamaan monikansallisten yritysten markkinointiverkostojen kautta ja kannattavuus on ollut parempi (Pajarinen – Ylä-Anttila, 2001, 2006). Liikevaihdon kasvun suhteen ulkomaiseen omistukseen siirtyneet yritykset ovat kasvaneet nopeammin verrattuna kotimaisiin yrityksiin. Sen sijaan kotimaisiin yrityskauppoihin verrattuna eroa liikevaihdon kasvussa ei löytynyt (Ali-Yrkkö, 2007). Ulkomaalaisomistuksessa olevat yritykset olivat myös tuottavampia, henkilöstö korkeammin koulutettua ja ne maksoivat enemmän veroja kuin kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset (Kaitila, 2012)

 

Yrityskauppojen uusia uhkia ovat suuret globaalit teknologiayritykset, joiden toimilla voi olla haitallisia kilpailuvaikutuksia. Tutkimuksen mukaan teknologiajättien yritysostot vähentävät uusien yritysten markkinoille tuloa ja niiden saamia pääomasijoituksia. Vuoden 2018 loppuun mennessä kuusi yhdysvaltalaista datajättiä (ts. Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) oli ostanut yhteensä yli 950 yritystä. Näistä yritysostoista 70 prosenttia tapahtui viimeisen kymmenen vuoden aikana. Datajätit ovat sekä vallanneet uusia markkina-alueita, että ostaneet kilpailevia yrityksiä ydinliiketoiminta-alueiltaan. Tutkijat korostavat, että yrityskauppojen markkinavaikutusten arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, onko ostokohteen innovaatioilla potentiaalia haastaa tulevaisuudessa ostaja sen markkinoilla (Koski, 2021).

 

Yritysostot ja innovatiivisten yritysten tulevaisuus Suomessa?

Viime vuosina suomalaisten innovatiivisten yritysten rooli ulkomaisten tekemissä yrityskaupoissa on jäänyt tutkimuskentässä vähemmälle huomiolle. Tänä syksynä on käynnistetty tutkimus, jonka tavoitteena on tutkia yritysostojen roolia innovatiivisissa yrityksissä Suomessa ja lisäksi niitä yrityksiä, joihin on kohdistunut sekä Business Finlandin rahoitusta, että TESI:n pääomasijoituksia.

 

Ymmärtääksemme yhteiskuntamme ja yritystemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää selvittää, kuka korjaa voitot yritysten tutkimus- ja kehitystyön tuloksista ja minne uusien liiketoimintojen luoma arvonlisä päätyy. Yrityskauppoja arvostellaan julkisuudessa usein erityisesti silloin, kun suomalainen yritys myydään ulkomaille. Tässä katsauksessa meitä kiinnostaa, mitä suomalaisille innovatiivisille pk-yrityksille tapahtuu, kun ne myydään? Hyötyvätkö elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme yrityskaupoista vai korjaako joku muu voitot?

 

Näihin kysymyksiin on mielenkiintoisia vastauksia tulossa vuoden 2022 alussa. Palaamme silloin asiaan.

 

Jari Hyvärinen

Business Finland

 

 

Lähteet:

Ali-Yrkkö, J. – T. Kuusi – M. Maliranta (2017): Miksi yritysten investoinnit ovat vähentyneet? ETLA raportit No. 70.

Ali-Yrkkö, J. (2007): Ulkomaalaisomistuksen vaikutus yritysten kasvuun, ETLA, keskusteluaiheita No. 1081.

Kaitila, V. (2012): Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä? ETLA, keskusteluaiheita No. 1279.

Koski, H. (2021): Teknologiajättien yrityskauppojen valvontaa tehostettava, Policy Brief No. 1/2021. Business Finland

Pajarinen, M. – P. Ylä-Anttila (2006): Omistajuus ja yritysten menestyminen: Analyysia suomalaisella aineistolla, ETLA, keskusteluaiheita No. 1007.

Pajarinen, M. – P. Ylä-Anttila (2001): Maat kilpailevat investoinneista – teknologia vetää sijoituksia Suomeen, ETLA, Sarja B 142.

Peltopakka, J. – N. Lahtinen – A. Voipio – M. Ilmari – E. Landowski – J. Kajala (2016): Teknologia- ja osaamisintensiivisten yritysten kaupat Suomessa – Kuka syö rusinat pullasta? Tekes.