Kilpailukieltoehto on keskeinen osa yrityskaupan sopimusrakennetta, erityisesti silloin, kun omistajayrittäjä myy yhtiönsä. Jos omistaja on itse liiketoiminnan tärkein osaaja, ostaja hankkii usein paitsi yhtiön myös myyjän henkilökohtaista osaamista, asiakassuhteita ja mainetta ja edellyttää, että myyjä jatkaa yhtiön palveluksessa siirtymäajan. Ostajan kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös kauppakirjaan sisällytetään riittävät kilpailukieltoa koskevat ehdot. Kauppakirjaan otettu kilpailukielto sitoo myyjää kaupallisena osapuolena riippumatta työsuhteen olemassaolosta tai kestosta, ja sen oikeudellinen perusta on yleensä vahvempi kuin työ- tai johtajasopimukseen sisältyvän kilpailukiellon.
Kilpailukieltoehdon tarkoitus ja kaupallinen logiikka
Yrityskaupan yhteydessä sovittava kilpailukielto eroaa luonteeltaan työsopimukseen perustuvasta kilpailukiellosta. Kauppakirjan kilpailukieltolausekkeen tarkoituksena on estää myyjää käyttämästä kaupasta saamaansa vastiketta siihen, että hän ryhtyisi välittömästi kilpailemaan juuri myymänsä liiketoiminnan kanssa. Ostajan näkökulmasta kyse on olennaisen suojan hankkimisesta; ilman kilpailukieltoa myyjä voisi myydä yhtiön, kotiuttaa kauppahinnan ja perustaa heti kilpailevan yrityksen hyödyntäen osaamistaan, asiakassuhteitaan ja toimialatuntemustaan. Taloudellisesti tarkasteltuna kilpailukieltoa voi pitää myös osana kauppahintaa – ostaja maksaa paitsi liiketoiminnasta myös siitä, ettei myyjä kilpaile ostajaa vastaan.
Kilpailukieltoehdon keskeinen sisältö
Kilpailukieltoehto rakentuu tyypillisesti neljästä osa-alueesta: henkilöllisestä, toiminnallisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta soveltamisalasta.
Henkilöllinen soveltamisala
Omistajayrittäjän myydessä yhtiönsä kilpailukiellon henkilöllinen soveltamisala on yksi tärkeimmistä neuvottelukysymyksistä. Pelkästään myyjään henkilökohtaisesti kohdistuva kielto ei yleensä riitä ostajalle, vaan ostaja haluaa kiellon ulottuvan myös myyjän määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Tähän ryhmään voidaan lukea myös yhtiöt, joissa myyjällä on tosiasiallinen vaikutusvalta, vaikka hänen muodollinen omistusosuutensa jäisi alle 50 prosentin.
Omistajayrittäjän kohdalla ostaja voi haluta ulottaa kiellon myös myyjän lähipiiriin, koska kilpaileva liiketoiminta voidaan periaatteessa käynnistää puolison, täysi-ikäisen lapsen tai muun läheisen nimissä siten, että myyjä tosiasiallisesti johtaa toimintaa tai hyötyy siitä. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun puoliso tai lapset ovat jo aiemmin osallistuneet liiketoimintaan. Lähipiirin sisällyttämiseen liittyy kuitenkin käytännön haasteita; ehdon on oltava riittävän tarkkarajainen, jotta se ei rajoita kohtuuttomasti perheenjäsenten omaa elinkeinovapautta ja jotta se on myös täytäntöönpanokelpoinen.
Toiminnallinen soveltamisala
Kilpailukieltoehdon on yksilöitävä riittävän tarkasti, millainen toiminta on kiellettyä. Liian laaja ehto saattaa olla kohtuuton, kun taas liian suppea ehto voi jättää ostajan ilman riittävää suojaa. Toiminnallinen rajaus sidotaan yleensä kohdeyhtiön kaupantekohetkellä harjoittamaan liiketoimintaan tai sitä tarkemmin kuvaavaan määrittelyyn esimerkiksi kauppakirjan liitteessä.
Kilpailukieltoehdon toiminnallinen soveltamisala ulotetaan usein myös epäsuoriin tapoihin osallistua kilpailevaan liiketoimintaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toimiminen kilpailevan yhtiön hallituksen jäsenenä tai kilpailijan neuvonantajana.
Maantieteellinen soveltamisala
Kilpailukiellon maantieteellinen ulottuvuus tulisi johtaa kohdeyhtiön todellisesta liiketoiminnasta. Kiellon olisi siten katettava ne alueet, joilla kohdeyhtiö tosiasiallisesti harjoittaa liiketoimintaa tai joille sillä on kaupantekohetkellä realistinen ja mielellään dokumentoitu laajentumissuunnitelma. Käytännössä arvioinnissa korostuvat esimerkiksi seuraavat kysymykset: millä alueilla yhtiöllä on asiakkaita, missä se markkinoi palvelujaan tai tuotteitaan, onko sillä toimipisteitä, henkilöstöä tai tuotantolaitoksia tietyllä alueella sekä sisältyykö liiketoimintasuunnitelmaan konkreettisia laajentumishankkeita tietyille alueille.
Joissakin liiketoiminnoissa riittää paikallinen rajaus, erityisesti silloin, kun asiakaskunta on maantieteellisesti selvästi rajautunut. Tällöin kilpailukiellon maantieteellinen soveltamisala voidaan määritellä esimerkiksi kuntarajojen, maakuntarajojen tai tietyn kilometrisäteen perusteella.
Suomessa toimivan yhtiön osalta kilpailukieltoehdon luonteva maantieteellinen rajaus on usein koko Suomi. Tämä on perusteltua silloin, kun yhtiöllä on asiakkaita eri puolilla maata, liiketoiminta ei edellytä fyysistä läsnäoloa tietyssä paikassa ja kilpaileva toiminta voidaan käynnistää mistä päin Suomea tahansa. Joissakin tilanteissa perusteltu rajaus voi olla tätäkin laajempi, kuten Pohjoismaat tai EU/ETA-alue.
Ajallinen soveltamisala
Kilpailukiellon kesto on niin ikään yksi keskeisistä neuvottelukohdista. Yrityskaupassa kilpailukiellon tyypillinen pituus on 2–4 vuotta, mutta yli 3 vuoden kesto edellyttää käytännössä erityisiä perusteita. Kesto vaihtelee esimerkiksi toimialan, liiketoiminnan luonteen ja osapuolten neuvotteluaseman mukaan. Keston arvioinnissa merkityksellisiä tekijöitä ovat esimerkiksi se, kuinka kauan ostajalta kuluu kohdeyhtiön täysimääräiseen integrointiin, millainen asiakassuhteiden sitoutumissykli toimialalla on ja millaisen vastikkeen myyjä on kaupasta saanut.
Sanktiot rikkomuksesta
Jos myyjä rikkoo kilpailukieltoa, ostaja voi vaatia vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen perusteella. Kauppakirjaan lisätään usein myös erillinen sopimussakko. Sopimussakon etuna on, ettei ostajan tarvitse erikseen näyttää toteen aiheutuneen vahingon määrää, mikä on riitatilanteissa usein vaikeaa.
Vahingonkorvauksen tai sopimussakon lisäksi ostaja voi hakea tuomioistuimelta tai välitysmenettelyssä kieltopäätöstä, jolla kilpailukieltoa rikkonut myyjä velvoitetaan välittömästi lopettamaan kilpaileva toiminta tai pidättäytymään siitä.
Täytäntöönpanokelpoisuus Suomen oikeudessa
Pienissä suomalaisissa yrityskaupoissa kilpailukieltolausekkeen pätevyyttä arvioidaan tuomioistuimissa ja välitysmenettelyssä ensisijaisesti oikeustoimilain 38 §:n kohtuullisuusharkinnan kautta. Osapuolten välillä neuvotelluilla sopimusehdoilla on kuitenkin suurin painoarvo. Kohtuullisuusarviointiin voivat vaikuttaa esimerkiksi se, onko kielto ajallisesti, alueellisesti ja toiminnallisesti kohtuullinen suhteessa suojattavaan intressiin, onko myyjä saanut kilpailukiellosta asianmukaisen vastikkeen osana kauppahintaa sekä ovatko osapuolet olleet tasavertaisia neuvottelukumppaneita, joilla on ollut todellinen mahdollisuus neuvotella ehdoista. Myös kilpailuoikeudellinen sääntely saattaa vaikuttaa tulkintaohjeena, vaikka se ei pieniin yrityskauppoihin suoraan soveltuisikaan.
Avainhenkilöiden ja asiakkaiden houkuttelukielto
Kilpailukieltoehdon ohella kauppakirjaan sisältyy yleensä myös ehto, jolla myyjää kielletään aktiivisesti houkuttelemasta kohdeyhtiön tai ostajan avainhenkilöitä ja muuta henkilöstöä toisen yrityksen palvelukseen kaupan jälkeen. Kielto ei kuitenkaan estä työntekijöitä hakeutumasta oma-aloitteisesti toiseen yritykseen esimerkiksi julkisen työpaikkailmoituksen perusteella.
Teksti: Ari Kaarakainen, Asianajotoimisto Kaarakainen
+358 40 510 8007, ari.kaarakainen@kaarakainenlaw.fi
