Saijan Lomakartano on Helena ja Asko Karppisen 90-luvun alussa perustama matkailualan yritys, joka löysi uuden omistajan Belgiasta tämän vuoden alussa. Helena Karppinen kertoo, että kansainvälisissä yrityskaupoissa on hyvä tukeutua asiantuntijoiden apuun. Myös ostajan puolelta tuleviin lukuisiin tietopyyntöihin on syytä varautua.
Kirjailijan nuoruudenhaave todeksi
Saijan Lomakartanossa kolmekymmentä vuotta miehensä Asko Karppisen kanssa yrittäjänä toiminut ja yrityksen tänä keväänä kansainväliselle ostajalle myynyt Helena Karppinen kertoo, että idea Saijan Lomakartanosta sai inspiraationsa kirjailijaprofessori Kalle Päätalon tuotannosta.
Helena ja Asko karppinen löysivät Saijan niemestä tehdyn katkelman Kalle Päätalon omasta elämästään kirjoittamasta Iijoki-sarjasta aikana, jolloin Saijan niemi oli mahdollista ottaa kirjassa kuvatun kaltaiseen käyttöön ja perustaa sinne kuppila. Naapurissa sijaitsi kirjailijaprofessorin lapsuudenkoti, joka oli juuri museoitu pihapiireineen, ja jonka läheisyydessä oli tarvetta matkailualan yritykselle.
– Me kysyimme sitten vielä kirjailijalta, että voisimmeko me toteuttaa sen hänen ja Tyynen nuoruudenhaaveensa, eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan. Kalle vastasi, että kyllä te varmaan siinä kesällä tulette toimeen, mutta miten se pitkä talvi? Siihen meillä ei ollut vastausta, pitkään talveen, mutta talvellahan sitä on Saijassa jo pitkään eletty, Helena kertoo.
Koiravaljakoita ja kansainvälisiä vieraita
Talvesta tuli Saijan Lomakartanon tärkein sesonki jo ennen vuosituhannen vaihdetta, kun tilalla alettiin järjestää erilaisia talviaktiviteetteja, kuten koiravaljakkoajeluja. Vetokoirat päätyivät Saijan Lomakartanolle sattuman kautta. Ensin niistä vastasi toinen yrittäjä, joka lähti lopulta pohjoiseen, jolloin Helenalle ja Askolle jäi yksi valjakko.
– Sitä kautta tulivat nämä vetokoiraohjelmat ja syystä tai toisesta erityisesti saksankieliset, keskieurooppalaiset asiakkaat.
Helena kertoo, että kansainvälisten majoittujien Saijan Lomakartanossa osuus oli heidän yrittäjyytensä aikana noin 85 % kaikista yöpymisvuorokausista. Korona-aika oli erityisen haastavaa, sillä asiakkaat eivät päässeet maahan. Myöhemmin myös Ukrainan sota vaikutti yrityksen kesäsesonkiin. Talvi on kuitenkin ollut Saijassa todella hyvä.
Maailmantilanteiden aiheuttamista haasteista on selvitty, ja Saijan Lomakartanolla onkin laaja verkosto kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Saksankielisellä alueella oleva laaja matkanjärjestäjien verkosto kiinnosti myös Saijan Lomakartanon nykyistä omistajaa, belgialaista LTI Internationalia, jolle yritys myytiin vuoden 2025 huhtikuussa.
Ostaja löytyi ulkomailta
Ennen Saijan Lomakartanon myyntiä, neuvotteluja käytiin useamman ostajaehdokkaan kanssa. Ensimmäiset kiinnostuneet olivat ystävysporukka, jotka kysyivät, olisiko Saija myytävänä. Rahoituksen saaminen muodostui kuitenkin ongelmaksi, ja ensimmäisen kyselyn jälkeen meni jonkin aikaa ennen kuin Saijan myynti varsinaisesti aloitettiin. Tarve myynnille syntyi siitä, etteivät Saijassa töissä olevat, Helenan ja Askon poika ja hänen vaimonsa, halunneet jatkaa yrittäjyyttä. Toisena vaihtoehtona olisi ollut sulkea ovet pysyvästi.
Helena kertoo, että kun yritys tuli julkisesti myyntiin Suomen Yrityskauppojen kautta, olivat kaikki kiinnostuneet sellaisia tahoja, jotka tunsivat Saijan entuudestaan. Yritys ehti olla myynnissä puolitoista vuotta ja ensimmäiset vakavat neuvottelut käytiin ulkomaalaisten kanssa. Suomalaisten ostajaehdokkaiden yleisimpänä haasteena oli rahoitus, jonka saamiseksi vaadittiin riittävä omarahoitusosuus sekä työkokemusta tai koulutusta matkailualalta.
Lopulta Saijan Lomakartanon osti ranskalaiselle perheyritykselle kuuluva belgialainen yhtiö, jolla oli jo toinen samankaltainen yritys Hossassa. Ranskalaisperheen suurin yritys on Decathlon urheiluväline ja -tarvikeliike. Myös nämä ostajat olivat olleet yhteydessä Helenaan ja Askoon jo aikaisemmin, mutta neuvottelut olivat jääneet kiireiden ja aikatauluhaasteiden alle. Neuvottelut veivät oman aikansa ja Helena kertoo, että niiden loppuunsaattamiseksi oli toimitettava jatkuvasti ostajan pyytämiä lisätietoja.
– Sitten se lopulta meni, paljonhan siinä joutui töitä tekemään, hän sanoo.
Asiantuntijoista oli suuri apu
Kaupan loppuunsaattaminen oli Helenalle, Askolle ja heidän poikansa perheelle helpotus. Helenan ja Askon iän vuoksi oli tärkeää, että Saijan tilanne ja kohtalo saadaan selvitettyä hyvissä ajoin.
– Kyllähän sitä menee aikaa, että tottuu ajatukseen ja siihen, ettei tarvitsekaan aamulla lähteä töihin. Unissa tulee vielä myös paljon mieleen asioita ja miten ne pitäisi hoitaa, Helena kertoo.
Yrityskauppa ei ollut Helenalle ensimmäinen, vaan hänellä oli taustallaan jo kahden tilitoimiston myynti, jotka hän toteutti omin voimin. Niiden lisäksi hän oli työssään toteuttanut myös muita pienempiä yrityskauppoja.
– Tähän kauppaan meidän resurssimme eivät olisi kuitenkaan riittäneet. Silloin pitää kääntyä jonkin asiantuntijan puoleen. Tässä kaupassa myös juristit olivat isossa roolissa, ja ostajan puolelta lensi juristi Pariisista Ouluun laittamaan nimen paperiin. Meidän aikammekaan ei olisi mitenkään riittänyt. Jo lisätietojen antaminen oli meiltä suuri ponnistus. Silloin on syytä tukeutua tahoihin, joilla on jo kokemusta tällaisesta toiminnasta, Helena sanoo ja kehuu Suomen Yrityskauppoja ja kaupan tehneitä Aki Keisua ja Markku Laitista.
Helenan ja Askon poika sekä hänen vaimonsa jatkavat Saijan Lomakartanossa työskentelyä myös yrityskauppojen jälkeen. Kaupasta julkaistussa lehdistötiedotteessa uusi omistaja kertoo, että he aikovat kunnioittaa Saijan historiaa ja paikallisia juuria sekä perinteitä myös tulevassa toiminnassa. Helena ja Asko ovat iloisia siitä, että Saijan tarina jatkuu. Hyvässä kunnossa olevien yritysten myynti on tärkeää, jotta myös työpaikat säilyvät. Aika näyttää, millaista Saijan toiminta on tulevaisuudessa.
Lisätiedot:
Artikkeli on kirjoitettu osana Omistajanvaihdos yrityksen kansainvälistymisen työkaluna -hanketta, jossa tavoitteena on lisätä erityisesti pk-yritysten ymmärrystä omistajanvaihdoksista osana kansainvälistä kasvua ja tukea suomalaisyritysten verkottumista Euroopan yritysmarkkinakenttään.
