Suomen Yrittäjien luotsaamaan luovien alojen KLOV-hankkeen toimeksiannosta toteutettiin alkuvuodesta kyselytutkimus, joka tarjoaa kiinnostavia näkemyksiä luovan alan yritysten kasvuhalukkuudesta, kansainvälistymisestä, työllistämisestä sekä suhtautumisesta tekoälyyn.
Paljon puhutaan kasvupotentiaalista, mutta missä se konkreettisesti asustaa? Kyselyllä saimme vastauksia, joista olisi toivottavaa keskustella lisää.
Luovan alan kasvu on nyt kuuma peruna. Juuri julkaistussa opetus- ja kulttuuri- sekä työ- ja elinkeinoministeriön luovan talouden kasvustrategiassa vuosille 2025–2030 esitetään useita koko luovan alan toimialakenttää koskevia toimenpide-ehdotuksia sekä myös indikaattoreita, joiden avulla strategian toteutumista voidaan seurata.
Kaikista KLOV-hankkeen toteuttaman kyselyn vastanneista luovan alan yrityksistä jopa 79 % pyrkii kasvattamaan toimintaansa seuraavien vuosien aikana. Tahtotilaa ja pyrkimyksiä on siis olemassa! Kuitenkin yrityksistä 45 % kokee kasvun tavoittelun haastavaksi olosuhteiden vuoksi. Aikamme asettaa taloudellisia haasteita ihan riittämiin. Saattaisi olettaa, että useiden luovan alan yritysten ollessa myös kooltaan pieniä, kenties yhden tai muutaman henkilön yrityksiä, kasvu ja etenkin kansainvälistyminen siintää käytännössä ainoastaan ajatuksissa. Yli 6 henkilöä työllistävistä kyselyyn vastanneista yrityksistä 50 %:lla on tavoitteena kasvattaa liiketoimintaa aktiivisesti ja 39 %:lla kasvua tavoitellaan, mutta sen koetaan olevan olosuhteista johtuen haastavaa. Kuitenkin hieman yllättäen vain 7 % näistä yrityksistä valitsi kolmen tärkeimmän painopisteen joukkoon kansainvälistymisen lähivuosina. Pitäisikö tästä jutella lisää?
Kyselyyn vastanneista yli yhden henkilön työllistäviä ja alle viisivuotiaita yrityksiä on 28 kpl. Näistä 93 % nimeää kasvun tärkeimmäksi tavoitteeksi mutta ainoastaan 21 % kansainvälistymisen tärkeäksi painopisteeksi. Kertooko tämä jotain yritysten arkuudesta, kyvystä, resursseista tai asenteesta lähteä kansainvälistämään liiketoimintaa? Tämä kohderyhmä on kuitenkin se, jolla olisi tilastojen valossa hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä sekä hakea tämän tueksi julkista rahaa tai kenties sijoittajia. Kansainvälistymisen askel on iso kynnys, jonka ylittämiseen tarvitaan apua, tukea ja kannustimia. Onko tässä joukossa se paljon puhuttu luovan alan kasvupotentiaali?
Kaikkien vastaajien mielestä kasvun esteitä ja haasteita ovat rahoituksen saanti, markkinoille pääsy ja kansainvälistyminen. Huomionarvoista ja kenties luonnollistakin on, että nuorissa luovan alan yrityksissä keskitytään enemmän kasvuun ja liiketoiminnan laajentumiseen, kun taas pidempään toimineet yritykset keskittyvät kannattavuuteen ja palvelun laadun parantamiseen. Kasvuhalukkaimpia toimialoja olivat kyselyssä markkinointi- ja luovat toimistot, tuotesuunnittelu sekä media- ja peliala.
Miten saisimme luovan- ja kulttuurialan yrityksiin kasvu- ja kansainvälistymisen tahtotilan lisäksi niitä tärkeitä käytännön peliliikkeitä? Millaisina tulevaisuuden mahdolliset vienninedistämistoimet konkretisoituvat ja miten ne kohtaavat potentiaaliset luovan alan yritykset käytännössä?
Terhi Pölkki Design Oy on kannustava esimerkki luovan alan yrityksestä, jonka kasvu ja kansainvälistyminen on tullut kuvioihin mukaan jo heti alussa. Lontoossa kenkäsuunnittelijaksi opiskellut Terhi Pölkki aloitti toiminimiyrittäjänä mutta rohkeasti heti yritystaipaleensa alussa jo suuntasi eurooppalaisille muotialan messuille ja lähti sitä kautta rakentamaan yrityksen kansainvälistymistä. Yritysmuodon vaihtuessa osakeyhtiöksi mahdollistuivat silloisen Finpron kautta messuavustukset, joiden turvin messuilla oli mahdollista käydä säännöllisesti. Yhteistyötä muiden kotimaisten muotibrändien kanssa oli aiemmin nykyiseen verrattuna enemmän ja Pölkki kaipaakin tähän aikaan enemmän yhteen kokoavaa synergiaa ja yhteistyötä. Kenen toimesta tämä voisi tapahtua? Voisiko tässä olla kasvuun kirittävää voimaa, että luovan alan verkostot tekisivät entistä enemmän yhteistyötä?
– Kansainvälistyminen pitää olla koko ajan keskiössä, kertoo Terhi Pölkki, ja sanoo KLOV-hankkeen tutkimustulosten kuulostavan oikeille ja tutuille.
Aikamme taloudellinen epävarmuus, tariffit sekä rauhaton maailmantilanne ovat peitonneet allensa myös vielä hetki sitten vahvasti keskiössä olleet vastuullisuuskysymykset. Ennen nämä koettiin lisäarvoksi, nyt vastuullisuudesta puhutaan vähemmän.
– Kun kotipesä on kunnossa, niin siitä saa pääomaa sitten tehdä myös kansainvälistymishankkeita, kertoo Terhi, joka vastikään on aloittanut yhteistyön Japanin markkinoille tähtäävän agentin kanssa.
Agentti otti yhteyttä puolen vuoden päästä tavattuaan Terhin messuilla Pariisissa. Kansainvälistyminen ottaa aikaa, vaatii pääomaa ja uskallusta. Tahtotilaa kansainvälistyä on Terhi Pölkilläkin, rohkeutta ja kokemustakin, mutta pääomaa se kysyy. Ja sitä että maailmantilanne hieman rauhoittuisi ja mahdollistaisi suuren askeleen kohti kasvua. Kengistä se ei ole kiinni, ne ovat kotimaiset, vastuulliset ja kauniit.
Pelkkä tahtotila ei vielä vie maailmalle, mutta ei siitä haittaakaan ole.
Teksti: Laura Rautkallio-Salminen / KLOV-hanke
Aula Research Oy toteutti KLOV-hankkeen ja Suomen Yrittäjät ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen kulttuuri- ja luovan alan yritysten parissa. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää kulttuuri- ja luovien alojen yritysten kasvua, työllistämistä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös yritysten osaamista aineettomista oikeuksista sekä mielipiteitä tekoälypohjaisiin työkaluihin. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä aikavälillä 7.1–21.2.2025. Kyselyyn vastasi yhteensä 535 kulttuuri- ja luovan alan yritystä.
