Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset pk-yritykset pitävät kansainvälistä yritysostoa nopeana, tehokkaana ja suositeltavana keinona laajentua uusille markkinoille. Kansainvälisen yrityskaupan tärkeimpiä ajureita ovat erityisesti kasvu ja yrityksen arvon kehittäminen.
Iro Researchin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pk-yritysten kokemuksia kansainvälistymisestä yritysostolla. Tutkimuksessa haastateltiin kuuden yrityksen toimitusjohtajaa tai hallituksen puheenjohtajaa. Yritysten liikevaihto vaihteli 7–28 miljoonan euron välillä ja henkilöstömäärä 50–140. Kaikki olivat ostaneet osake-enemmistön pohjoismaisesta, pääosin ruotsalaisesta yrityksestä vuosina 2016–2024.
Huolellinen valmistautuminen keskeistä onnistumiselle
Useimmat haastattelut yritykset olivat jo vakiintuneita toimijoita kotimaassa ja harjoittivat vientiä. Yritysoston nähtiin tarjoavan nopeamman ja vähäriskisemmän reitin kansainvälisille markkinoille verrattuna liiketoiminnan rakentamiseen alusta. Yrityskaupan avulla yritykset saivat käyttöön paikallista markkinatuntemusta, asiakkuuksia, jakelukanavia ja osaavaa henkilöstöä. Myös pääomasijoittajien aikarajat arvonnousulle sekä markkinatilanteen hyödyntäminen vaikuttivat ostopäätöksiin.
”Yritysosto voi tuoda tarvittavan läsnäolon markkinoille, osaamista ja valmiit verkostot kansainvälistymiseen. Hyvin toteutettu kauppa tukee strategian toteutumista ja tuo merkittäviä synergiaetuja”, kommentoi Suomen Yrittäjien omistajanvaihdosasiantuntija Marianne Ruusunhelmi.
Ostokohteiksi valikoitui tyypillisesti yrityksiä, joilla oli valmis asiakaspohja, toimiva hallinto, tunnettu brändi sekä kohdemarkkinoiden tuntemusta. Kohdeyritykset olivat kooltaan maksimissaan puolet ostavan yrityksen koosta, mikä helpotti integraatiota ja riskienhallintaa.
Yrityskauppaprosessin kesto vaihteli tyypillisesti yhdestä kolmeen vuoteen. Rahoitus järjestettiin pääosin pääomasijoittajien tai Finnveran takaamien lainojen avulla. Ostokohteen kartoittamisessa hyödynnettiin konsultteja, sijoittajia ja liiketoimintaverkostoja.
Integraatio toteutettiin useimmiten ”best of breed” -periaatteella, jossa yhdistettiin molempien yritysten vahvuuksia. Joissakin tapauksissa ostettu yritys säilytettiin aluksi erillisenä yksikkönä.
Kokemukset vaihtelevia – mutta myönteisiä
Ostetut yritykset toimivat kasvualustana uudella markkinalla. Yritysten kasvutavoitteet ovat toteutuneet kuitenkin vaihtelevasti. Yleensä ostetun yrityksen liikevaihdon verran vähintään on kasvettu, joskus jopa markkinaa nopeammin. Moni yritysostoista on vielä kuitenkin niin tuore, että kasvu ei ole realisoitunut. Osassa liikevaihto on voinut myös laskea. Taustalla on vaikuttanut haastava taloustilanne ja kauppojen epäonnistuminen.
Kasvun lisäksi yrityskaupan nähtiin tuovan synergiaetuja, lisää volyymiä, uskottavuutta vientiasiakkaiden silmissä sekä parempaa asiakaspalvelua paikallisten kontaktien kautta.
Myönteisiä vaikutuksia havaittiin myös kotimarkkinoilla. Kansainvälistyminen vahvisti yritysten kuvaa kehittyvänä ja kasvavana toimijana, mikä puolestaan vahvisti asiakasluottamusta ja työnantajamielikuvaa.
Haasteet eivät yllättäneet
Kansainväliseen yritysostoon liittyviä haasteita ei pidetty ylitsepääsemättöminä, mutta resursseja vaativina. Erityisesti liiketoimintakonseptien ja järjestelmien yhteensovittaminen sekä ostetun yrityksen johtaminen vaativat aikaa ja huolellista suunnittelua. Kulut asiantuntijoista nousivat suuremmiksi kuin odotettiin. Myös due diligence -prosessi koettiin työlääksi ja kalliiksi.
Kieli- ja kulttuurierot edellyttivät sopeutumista, mutta niiden nähtiin olevan hallittavissa. Näihin oli valmistauduttu etukäteen muun muassa palkkaamalla suomenruotsalaisia työntekijöitä.
Yritysostoa suositeltiin yksimielisesti kansainvälistymiskeinona
Kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset suosittelisivat yritysostoa kansainvälistymisstrategiaksi ja olisivat valmiita tekemään vastaavan kaupan uudelleen. Onnistumisen edellytyksinä pidettiin:
- Selkeää ja erottuvaa liiketoimintakonseptia
- Vahvaa taloudellista pääomaa
- Sitoutunutta johtoa ja omistajia
- Kokemusta yritysostoista – tai kykyä hankkia ulkopuolista osaamista
- Riskinottokykyä ja valmiutta investoida ennen lopullista varmuutta kaupasta
- Vahvaa brändiä ja brändiosaamista (erityisesti kuluttajamarkkinoilla)
Integraatio vaatii suunnannäyttöä ja henkilökohtaista läsnäoloa. Johtamisen ja henkilöstön luottamuksen rakentaminen, yhteisten toimintamallien kehittäminen sekä jatkuva viestintä nousivat keskeisiksi menestystekijöiksi.
”Integraation johtaminen ei hoidu oman toimen ohessa, vaan sille pitää varata riittävästi resursseja ja projektin johto. Muutoksen laajuus aliarvioidaan lähes aina”, muistuttaa Ruusunhelmi.
Voit lukea tutkimuksen tuloksista lisää täältä.
Tutkimus toteutettiin osana Suomen Yrittäjien ”Omistajanvaihdos yrityksen kansainvälistymisen työkaluna” -hanketta. Tutkimuksen haastattelut tehtiin vuoden 2025 maalis- ja huhtikuussa vuonna 2025.
Lisätietoja:
Omistajanvaihdosasiantuntija Marianne Ruusunhelmi, Suomen Yrittäjät, marianne.ruusunhelmi@yrittajat.fi, p. 050 559 9225
