Yritysten henkilöstöomistajuus osaratkaisuna Suomen haasteisiin
2025
Andy Farquharson, Petri Rouvinen
Tiivistelmä
Tuhansien yritysten jatkuvuus on uhattuna omistajien ikääntymisen takia. Arviolta kolmasosa sukupolvenvaihdoksista epäonnistuu, mikä johtaa työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien menetyksiin.
Tämä muistio esittää yritysten henkilöstöomistajuuden yhdeksi keinoksi vauhdittaa Suomen talouskasvua. Ehdotamme harkittavaksi toimintamallia, jossa aiemmin palkansaajina olleista henkilöistä tulee asteittain työnantajayrityksessään päätäntävaltaa käyttäviä omistajia. Malli tarjoaa täydentävän vaihtoehdon yritystoiminnan jatkumiselle erityisesti tilanteissa, joissa jatkajaa ei löydy perhepiiristä tai markkinoilta.
Henkilöstöomistajuudessa on useita yhteiskunnallisesti toivottavia piirteitä: Sen voi nähdä paitsi talouskasvun edistäjänä myös alueellisen, sosiaalisen ja kestävän kehityksen välineenä. Kansainväliset kokemukset viittaavat siihen, että henkilöstöomisteisissa yrityksissä yhdistyy tuottavuus, kasvuhakuisuus ja pitkäikäisyys. Asianosaisille henkilöstöomistajuus tarjoaa vähäriskisen mahdollisuuden vaurastua – myös ja erityisesti tilanteissa, joissa näillä henkilöillä ei ole aiempaa varallisuutta.
Henkilöstöomistajuuteen liittyy lähes aina se, että yrityksen keskeisten toimintojen maantiede on lähinnä sama kuin mukana olevien henkilöiden kotipaikat. Henkilöiden erityinen kiinnostus paikalliseen elinvoimaisuuteen toimii vastavoimana muuten alueellisesti ja kansainvälisestikin liikkuvalle yrityspääomalle, mikä saattaa vakauttaa alueellista kehitystä.
Yleistyäkseen henkilöstöomistajuus edellyttää sitä tukevia lainsäädännöllisiä rakenteita tai vastaavia pelisääntöjä. Lisäksi tarvitaan jonkinlainen sysäys tai kannustin, jotta nykyiset omistajat näkisivät henkilöomistajuuden vaihtoehtona perinteiselle yrityskaupalle ja malliin tarvittava siltarahoitus ja -tuki mahdollistuvat.
Muistion keskeinen suositus on, että Suomi tunnistaa henkilöstöomistajuuden lainsäädännössä ja harkitsee sen yleistymistä tukevia kannustimia. Useat EU-maat, kuten Tanska ja Slovenia, ovat jo luomassa lainsäädännöllisiä malleja henkilöstöomistajuuden edistämiseksi.
Koska Suomelle parhaiten soveltuva malli ei ole selvillä, ehdotamme käytännön kokeilua, jonka pohjalta lainsäädäntö ja mahdolliset kannustimet voitaisiin viimeistellä vastaamaan suomalaisen yrityskentän tarpeita.
Henkilöstöomistajuus on pitkän aikavälin rakenteellista kasvupolitiikkaa, joka ei välttämättä lisää julkisia menoja. Onnistuessaan se vahvistaa talouskasvua, turvaa olemassa olevia työpaikkoja ja tukee alueiden elinvoimaa.
