Yrityksen arvonmääritys on tarpeen monessa tilanteessa, mutta erityisesti yritysomaisuuden vaihtaessa omistajaa. Arvonmääritys toimii ”kivijalkana” yrityskaupan eri vaiheissa ja etenkin verotukseen ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Yritys on aina erityislaatuista omaisuutta ja sillä ei varsinaisesti ole listahintaa. Jokainen yritys on ainutlaatuinen ja sen arvo perustuu moniin tekijöihin, jotka eivät aina näy suoraan taseessa tai taloudellisissa luvuissa. Ostaja ei osta vain nykyhetkeä, vaan useimmiten tulevaisuuden tuottoarvoa, joka tarkoittaa liiketoiminnan jatkuvuutta ja yrityksen kannattavuutta tulevaisuudessa.
Arvonmääritystä voidaan lähestyä monella tapaa, yhtä oikeaa tapaa ei ole. Usein järkevää onkin lähestyä arvonmääritystä useamman eri menetelmän kautta.
Kassavirtaperusteinen arvonmääritys
Kassavirtaperusteinen menetelmä perustuu yrityksen tulevien kassavirtojen arviointiin ja niiden nykyarvon laskemiseen. Menetelmä huomioi tulevaisuuden kassavirrat, joiden ennustaminen on kuitenkin aina jossain määrin epävarmaa. Avaintekijänä tässä menetelmässä kassavirtaennusteiden realistisuuden lisäksi on diskonttauskorko, jonka osalta pienetkin muutokset voivat vaikuttaa suuresti lopputulokseen.
Markkinaperusteinen arvonmääritys
Markkinaperusteinen menetelmässä huomioidaan toteutuneita yrityskauppoja, joita voidaan pitää vertailukohtana. Markkinaperusteista menetelmää voidaan käyttää vain, jos sopivia verrokkeja on olemassa ja tietoja on riittävästi saatavilla.
Taseperusteinen arvonmääritys
Taseperusteisessa arvonmäärityksessä määritetään yrityksen substanssiarvo, eli yrityksen velattoman omaisuuden arvo. Tällöin lasketaan yhteen yrityksen varat niiden käyvin arvoin, joista vähennetään velat. Substanssiarvon osalta tulee huomioida, että se ei huomioi yrityksen tulevaisuuden tuottopotentiaalia. Määritettäessä yrityksen omaisuuserien arvoja on huolella arvioitava tase-erien kuranttiutta ja toisaalta niiden merkitystä yrityksen liiketoiminnalle. Esimerkiksi aineettoman omaisuuden arvostaminen saattaa olla erityisen haastavaa. Yrityksen arvoon voivat merkittävästi vaikuttaa muun muassa brändin arvo tai teknologia, joiden rahallinen arvo on vaikeampi määrittää.
Verohallinon arvonmäärityskaava
Verohallinnon käyttämä laskentakaava huomioi substanssiarvon lisäksi yrityksen tuottoarvon. Verohallinnon ohjeen mukaan tuottoarvoa laskettaessa lasketaan yhteen kolmen viimeisimmän tilikauden toteutuneiden tulosten keskiarvo, joka pääomitetaan 15 % korkokannalla. Mikäli substanssiarvo on tuottoarvoa suurempi, pidetään yrityksen arvona substanssiarvoa. Mikäli tuottoarvo on korkeampi, pidetään käypänä arvona tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvoa.
Käyttökatteeseen perustuen yrityksen arvoa voidaan arvioida toteutuneiden ja ennustettujen käyttökatteiden perusteella tietyllä arvostuskertoimella, jossa huomioidaan muun ohella yrityksen toimiala. Käyttökatetta tulee oikaista muun muassa liiketoimintaan kuulumattomien tuotto- tai kuluerien osalta.
Lopuksi
Menetelmiä arvonmääritykseen on siis useita ja on hyvä muistaa, että arvonmääritys on aina subjektiivista. Saatuun arvonmääritykseen kannattaa siten suhtautua suuntaa antavana. Yrityskaupassa yrityksen arvo ei välttämättä tarkoita samaa kuin toteutunut kauppahinta. Yrityksen hinta kaupan osapuolten kesken on kuitenkin lopulta aina se, mihin hintaan ostaja ja myyjä ovat valmiita kaupan tekemään.
Vuokko Sivula, juristi, KHT-tilintarkastaja Asianajotoimisto Fenno
Katso myös Fennon lakikoulusta video yrityksen arvonmääritykseen liittyen.
