Näkökulmia yrityskauppoihin

Yrityskehittäjiltä usein kysytään, mikä olisi oikea hinta yrityksestä. Kysyjänä voi olla ostajaehdokas tai yrityksen omistaja, mutta vastaus on aina yhtä vaikea. Jokainen yritys on uniikki ja yrityskaupat kohtaavat samat kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet, kuin kaikki muukin myynti.

”Voiko se maksaa niin paljon?”
Arvon määritykseen on monia tapoja. Yrityksen arvoa voi määrittää sen substanssiarvon kautta eli arvioimalla puhtaasti, mitä yritys omistaa: koneet, kalusto, rakennukset, varastot ja muu omaisuus. Toisaalta yrityksiä harvoin ostetaan pelkän tavaran takia.

Se tärkein juttuhan kuitenkin on se työ, osaaminen, nimi, maine, sopimukset, brändi, asiakaskunta ja kaikki muu aineeton omaisuus, jota on vuosia rakennettu. Tuottoarvon ajatus on loppupelissä laskea, että ostaja saa tietyn tuoton investoinnilleen ja että ostaja saa maksamansa hinnan yrityksen tuottoina takaisin.

”En mä pysty maksamaan niin paljon.”
Teoreettisia arvoja voi laskea vaikka vuoden, mutta viime kädessä yrityksen hinta on se, jonka ostaja pystyy tai haluaa maksaa ja se, millä myyjä suostuu myymään. Tähän tilanteeseen vaikuttavat yhtä paljon sekä myyjän että ostajan henkilökohtaiset tilanteet, rahoitusmahdollisuudet, kiire, mahdollisuudet perustaa kilpaileva toiminta itse tai odottaa vielä, kunnes oma tilanne mahdollisesti muuttuu.

”Eihän tätä ilmaiseksi voi myydä, niin paljon on kuitenkin tehty yrityksen eteen?”
Myyjä näkee usein yrityksensä kuin lapsenaan. Sen eteen on uhrattu paljon aikaa ja vaivaa, ehkä jopa liikaakin. Yritys on antanut talot ja kesämökit ja yrityksen eteen on tehty töitä. Myyjän voi olla vaikea ymmärtää, ettei ostaja maksa historiasta vaan tulevaisuudesta. Siksi arvon määrittää nykytila.

Ostaja ei myöskään maksa siitä, mitä saa yrityksellä itse aikaiseksi, vaan siitä, miten paljon nopeammin tai tehokkaammin voi päästä johonkin pisteeseen verrattuna siihen, että aloittaisi tyhjästä. Lisäksi ostajalla on aina omat rahoituskuvionsa taustalla, eikä pk-yrityksen ostajilla yleensä ole rahaa kuin rantarosvolla.

”Hattu kourassa pankkiin, mites Finnvera?”
Tällöin kuvioon astuvat mukaan myös rahoittajien vaatimukset. Vaikka pitkään yrityksen omistaneen myyjän olisi edullisinta verotuksellisesti myydä osakeyhtiön osakkeet ostajalle osakekauppoina, usein rahoittajat eivät suostu tähän. Esimerkiksi valtio-omisteinen Finnvera ei mielellään rahoita osakekauppoja niihin liittyvien riskien takia. Rahoituksen saa helpommin liiketoimintakaupalle, jolloin myytävänä on osa tai kokonaisuus liiketoiminnasta, mutta yritys velvoitteineen ja sopimuksineen jää myyjälle.

Liiketoimintakaupassa määritetään kauppakirjassa, mitä myydään ja paljonko se maksaa. Tällöin ei osteta koko yritystä ja sen tekemiä sopimuksia, henkilöstöä tai omaisuutta. Liiketoimintakaupassakin liiketoimintaa harjoittava henkilöstö siirtyy uudelle omistajalle kaupan myötä.

”Kukahan auttais?”
Siinä vaiheessa, kun kaupoissa tarvitaan verottajan ennakkopäätöksiä, virallisia arvonmäärityksiä, kauppakirjojen tai osakassopimusten laadintaa, tarvitsevat kauppakumppanit tuekseen lakimiehiä ja muita asiantuntijoita. Kuntien ja elinkeinoyhtiöiden neuvojilta saat myös paikallisten kumppaneiden yhteystietoja.

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuke on paikallinen kehittämisyhtiö, joka auttaa keskiuusmaalaisia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Neuvomme ammattitaidolla kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa, mm. omistajan vaihdoksissa. Kartoitamme yhdessä asiakkaan kanssa yrityksen nykytilaa, sparraamme talouden kehittämisessä ja tarvittaessa autamme myynti-ilmoituksen laadinnassa.

Marianne Ahvenranta

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy